Englanninkielinen alkuteos The Monkey and the Tiger (1965). Suomentanut Kristiina Rikman. Toinen painos. Sapo 229. Porvoo : WSOY 1979/1997. Pokkari, 183 sivua.
Päällyksen kuva: H. Kalliomaa.

Takakansi:
Hylätystä hirsimajasta syrjäiseltä vuorenrinteeltä löytyy miehen ruumis. Hänet on raa’asti surmattu ja vasemman käden neljä sormea on katkaistu ylintä niveltä myöten...
Tuomari Dee on Tang-dynastian aikaisen keisarillisen Kiinan maineikkaimpia tutkijoita. Hän joutuu apulaisineen keskittymään kahteen outoon tapaukseen; kuolleen kulkurin arvoitukseen ja merkilliseen tapahtumasarjaan tulvan ja rosvojoukkion saartamassa vanhassa maalaistalossa.
Taistosta tulee kuuma, sillä nyt ovat vastassa alamaailman kivikova todellisuus, porhojen metkut ja rakastuneen naisen salakavalat juonet.

Robert van Gulik Kirjasammossa
Robert van Gulik Kirjoja ja musiikkia -sivustolla
Robert van Gulik at English Wikipedia
Tuomari Dee Wikipediassa
Apina ja tiikeri Kirjasammossa
Risto Hannulan 1979 julkaistu aikalaisarvio Kirjasammossa

Miittiin.

Nappasin kirjan illan miitistä. Olen kirjan lukenut joskus aiemmin, mutta tuomari Dee -kirjoja lukee kyllä useampaan kertaan.

Olen tämän aiemmin lukenut, mutta en yhtään muistanut, mitä tarinoissa tapahtui. Tuomari Dee on mielenkiintoinen tyyppi ja tarinat vähän erilaisia rikostarinoita. 600-luvun Kiina on aika eksoottinen ympäristö. Kaikissa Dee-kirjoissa minua on aina ihmetyttänyt naisten asema. Raiskaus ei tunnu kiinalaisnaisia pahemmin hätkäyttävän, on ihan normaalia, että isäntä makaa palvelijattarensa, miehellä on useampi vaimo. Tapahtui mitä vaan, jälkeenpäin nainen vain kohentaa vaatteitaan ja jatkaa matkaansa. Toisaalta mukana on myös vahvoja itsenäisiä naisia, jotka kulkevat ympäri maata ja päättävät itse, kenet sänkyynsä huolivat ja tarvittaessa ottavat siitä rahaa. Yleensä Dee-kirjoissa on kolme erillistä tarinaa, jotka lomittuvat toisiinsa, mutta tässä oli kaksi tarinaa, jotka sijoittuivat eri aikoihin.

Kiitoksia arvoitusarkku kirjasta. Tämä on itselle uusi tuttavuus. Sapo dekkareista olen kyllä tykännyt. Odotan innolla mitä sanottavaa keksin tästä.

Mukava uusi tuttavuus tämä Tuomari Dee. Kiinalaisesta kulttuurista olen aina tykännyt. Hauskaa oli myös huomata, että oma tyttöni on Apinan vuonna syntynyt. :)

Varmaan voisin joskus muitakin samanlaisia kirjoja lukea. Tosiaan vähän erilaisia rikostarinoita olivat nämä. Kuvat olivat myös hauska lisä kirjassa. Vien ehkäs tämänkin Jyväskylän miittiin.

Olipas mukavaa löytää Gulikin kirja miittipöydältä. Toiveissa on ollut tutustua tuomari Deehen jo pidemmän aikaa, joten kiitos LM kun toit tämän tarjolle.

Jossain vaiheessa kirjan alkupuolella aloin epäillä, että ole lukenut tämän kirjan joskus aikaisemmin. Mitään muuta muistikuvaa ei tullutkaan, joten luinpahan sitten uusintana. Onhan tässä kiehtova historiallinen tausta, mutta ei muuten mitään suurensuurta ihastusta aiheuttanut.

Otin mukaan miitistä. Minustakin kirja tuntuu jotenkin tutulta, mutta voi olla että olen vain selaillut jotakin kappaletta. Katsotaan meneekö luettavien vai vapautettavien pinoon.