Mirja, naistenlehden toimittaja, on menevä ja toimeentuleva nainen, älykäs ja viehättävä. Hän kirjoittaa jutun yhtä hyvin sisustamisesta kuin matkailusta, niin kokoomuslaisesta naispoliitikosta kuin lomahotellia isännöivästä komeasta vaaleasta Toivosta.
Kauniin kuoren alla on kuitenkin epäilevä ja epäröivä ihminen. Perheen eheys vaarantuu, kun Antti, aviomies, sairastuu ja putoaa yhteiskunnan juoksupyörästä, ja Mirjan salattu suhde vaikutusvaltaiseen johtajaan joutuu käännekohtaan. Muistikuvat menneisyydestä alkavat purkautua, eikä hetken keväinen onni merenrannalla vesilintujen soidinaikaan riitä pitkälle. Jotakin on tapahtunut naiselle, joka etsii tässä miesten ja liikemiesten maailmassa omaa elämäänsä ja omaa ihmistään.
Marjatta Kilven uusi romaani kertoo ihmisistä, jotka yrittävät pysyä elämässään pinnalle, kellua kuin vesilinnut lahdella. Suorat sanat naisen ja miehen roolista, seksuaalisuudesta, politiikasta, koulumaailmasta ja ihmisten suhteista repivät elämän lavastuksia ja tekevät tietä rakentamiselle.
(takakansiteksti)

Jäi kahvilan luo. Lukuiloa löytäjälle. Osallistun vapautuksella chanian vapautushaasteeseen ja pippiksen turistivapautushaasteeseen 2016

Puurakenteinen Söderlingin mylly (myöhemmin Veininmylly) valmistui vuonna 1935. Rakennusta on laajennettu vuonna 1944. Myllyn omisti Ernst Söderling. Mylly tunnettiin myös nimellä Tikkurilan vehnämylly.
Söderlingin mylly kuului Tikkurilaan 1930-luvulla toteutettuihin pienempiin teollisuulaitoksiin. Mylly rakennettiin samaan aikaan kuin läheisen Silkkitehtaan ensimmäiset vaiheet.
Myllyn käyttövoimana oli aluksi polttomoottori, myöhemmin sähkömoottori.
Rakennuksen itäsivulla oli myllyn aktiivisena toiminta-aikana nostinlaite, ja lähempänä rantaa - erillään rakennuksesta- sijaitsi muuntaja. Nämä on myöhemmin purettu.
Myllyn tuotannon voimakkain kausi oli 1950-luvun alussa, jolloin vehnäjauhon tuottamiseen erikoistunut mylly palveli koko lähialuetta. Myllärit olivat omassa yhteisössään arvostettuja henkilöitä. Myllyt olivat kylien keskipisteitä ja kohtauspaikkoja. Viljan jauhatusvuoroa odotellessa vaihdettiin kuulumisia ja kuultiin uutisia.
Myllyn viereinen keltaiseksi maalattu rakennus oli Ernst Söderlingin perheen asuintalo. Villa Söderboksi nimetty rakennus valmistui vuonna 1939. Yksi huoneista toimi myllyn konttorina. Rakennusta täydennettiin 1940- ja 1950-lukujen kuluessa ja siinä tehtiin joitain muutostöitä. mm. ullakkokerros otettiin kokonaan asuinkäyttöön.
Tikkurilassa on ennen 1950-lukua rakennettuja rakennuksia jäljellä vain vähän. Mansardikattoinen Villa Söderbo on hyvä esimerkki tuon aikakauden rakennuskannasta.
Vantaan kaupunki osti myllyrakennuksen vuonnta 1988. Mylly kunnostettiin ja vuokrattiin kahvilakäyttöön.