Miten selviytyä työpaikan menetyksestä

by Soili Poijula | Nonfiction | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
Registered by Kesis of Vantaa, Uusimaa / Nyland Finland on 4/9/2016
Buy from one of these Booksellers:
Amazon.com | Amazon UK | Amazon CA | Amazon DE | Amazon FR | Amazon IT | Bol.com
This book is in the wild! This Book is Currently in the Wild!
1 journaler for this copy...
Journal Entry 1 by Kesis from Vantaa, Uusimaa / Nyland Finland on Saturday, April 9, 2016
Ihmiset kokevaat työpaikan erilailla tämä kirj kertoo miten tätä erityistä surua voi käsitellä

Journal Entry 2 by Kesis at Finlaysonin alue in Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Friday, April 22, 2016

Released 7 yrs ago (4/22/2016 UTC) at Finlaysonin alue in Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland

WILD RELEASE NOTES:

Jäi finlaysonin alueen lavalle osallistun vapautuksella pippiksen turistivapautushaasteeseen jossa teemani on historialliset kohteet. Lukuiloa löytäjälle

Finlaysonin tehdasalue

Finlaysonin tehtaan portti
Finlaysonin tehdasalue on Tampereen keskustassa sijaitseva historiallinen tehdas­alue. Se sijaitsee Tammer­kosken ylä­juoksun länsi­rannalla, Satakunnankadun pohjoispuolella. Samalla kohdalla Tammerkosken itä­puolella on Tampellan entinen tehdasalue. Nykyään kumpikaan alue ei ole enää teollisuus­käytössä, mutta suuri osa vanhoista tehdas­rakennuksista on yhä paikoillaan.

Finlaysonin tehtaan perusti vuonna 1820 skotlantilainen James Finlayson. Hän rakennutti tehtaan Tammerkosken yläjuoksulle. Hänen aikaisiaan tehdasrakennuksia ei enää ole jäljellä. Hän myi tehtaan vuonna 1836 Carl Samuel Nottbeckille ja Georg Adolf Rauchille. Uudet omistajat alkoivat heti laajentaa tehdasta.

Sisällysluettelo [piilota]
1 Kuusvooninkinen
2 Muita tehdasrakennuksia
3 Piippu
4 Muita rakennuksia ja rakennelmia
5 Nykytila
6 Viitteet
7 Aiheesta muualla
Kuusvooninkinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1847 Kuusivooninkinen hallitsi Tammerkosken maisemaa.

Kuusvooninkisen torni
Alueen vanhin rakennus on TR 1 (tehdasrakennus 1) eli Kuusvooninkinen, jota kutsutaan myös Vanhaksi tehtaaksi. Sen suunnitteluun osallistui moderniin teollisuusrakentamiseen perehtynyt John Barker. Nimi Kuusvooninkinen tulee rakennuksen kuudesta kerroksesta (ruots. sex våningar), jonka välipohjia kannattavat valurautapylväät valmisti Fiskarsin valimo.[1] Rakentamisen aikaan se oli todellinen pilvenpiirtäjä verrattuna ympäröivään rakennuskantaan. Kuusvooninkinen valmistui vuonna 1837. Seuraavana vuonna laitteet olivat valmiina kehruun aloittamiseksi. Kudontatyöt alkoivat vuonna 1839.

Kuusvooninkinen on Suomen ensimmäinen tehdasrakennus modernissa mielessä. Tämä perustuu sen kantavaan rakenteeseen, joka on väliseinien sijaan toteutettu valurautapylväin. Rakennukseen asennettiin palonsammutuslaitteisto. Vuonna 1892 se korvattiin automaattisella palonsammutusjärjestelmällä. Tuolloin Kuusvooninkisen ja viereisen TR 2:n yhteiseksi porrastorniksi vuonna 1850 rakennettua tornia korotettiin, jotta sammutusjärjestelmän vesisäiliö saatiin tarvittavalle korkeudelle.

Muita tehdasrakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmalla TR 10 Plevna, oikealla TR 7 Katuvapriikki
Finlaysonin tehdasalueen muita rakennuksia ovat

TR 2
TR 4 Koskitehdas
TR 5
TR 6 värjäämö
TR 7 Katuvapriikki
TR 9 Seelanti

Työn hyörinää Plevnan kutomosalissa vuonna 1932
TR 10 Plevna
TR 15 Vanha värjäämö (purettu vuonna 2005)
TR 22 Eteläturbiini
TR 31 Puutarhatehdas
TR 34 Pääkonttori
TR 36 Höyrykonehuone
TR 37 Siperia
TR 48 Tehtaanmyymälä
TR 53 Sähkövoimala
TR 54 Viimeistelimö
TR 57 Laappihuone (purettu vuonna 2003)
Piippu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Finlaysonin tehtaanpiippu valmistui vuonna 1899 Siperia-tehdasrakennukseen. Piippu on tiilirakenteinen ja sen korkeus on 65 metriä.
Muita rakennuksia ja rakennelmia[muokkaa

Finlaysonin palatsi
Finlaysonin sähkörata
Puutarhakanava
Tallipiha
Finlaysonin kirkko
Finlaysonin palatsi
Tekstiilitalo
Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Finlayson lopetti tekstiilituotannon alueella 1990-luvun alku­vuosina, mutta siellä toimii yhä tehtaanmyymälä.[3] Jo sitä ennen, vuonna 1988, oli alueen tulevasta käytöstä järjestetty suunnittelu­kilpailu, jonka voitti arkkitehti­toimisto 8 Studio oy. Alueen uusi asemakaava hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa vuonna 1995.[4]

Suurin osa alueen vanhoista rakennuksista on säilytetty, joskaan ei enää teollisuus­käytössä. Tiloissa toimii monia yrityksiä, oppilaitoksia ja museoita.[3] Alueelle on rakennettu myös uusia rakennuksia noin 30000 kerros­neliö­metriä, ja niissä asuu noin 800 henkilöä.[

Are you sure you want to delete this item? It cannot be undone.