Malminkartanon kirjaston poistokirja. Maaria Leinosen runot ovat minulle tuttuja jo nuoruudestani. Kristillisesti värittynyttä, sosiaalilyriikaksikin nimitettyä runoutta (Wikipediasta löytyi tieto tuosta termistä) eli yhteiskunnalliset epäkohdat ovat vahvasti esillä.

Tämä teos on vuodelta 1995.

Takakannesta:

Runoilija pohtii elämän mieltä erilaisten ihmiskohtaloiden peileissä. Voiko jonkun elämäntarkoituksena olla uhri? Voiko toisen tehtävänä olla toivon julistaminen, vaikka itsekin näkee pelkkää pimeyttä?

Paljon runoja raamatun henkilöistä, Lootin vaimosta, Herodeksesta, Barabbaksesta, Nikodeemuksesta, Hooseasta, Nooasta, Eliasta, syntisestä naisesta, jota oltiin kivittämässä, Martasta...

Lempirunoni oli tämä:

"Sallikaa lasten tulla" -
ja heti on mielessä
pyhäkoulun kiiltokuvajeesus
silittämässä sylissään istuvan
enkelimäisen lapsen
kultakiharoita

Mahtuvatko samaan kuvaan
huumenuoret
varastelevat katulapset
potkivat jengiläiset
Pietarin Lissabonin
Helsingin kaduilta
Mahtuvatko samaan syliin
sinun kiltin lapsikultasi kanssa.

Sallitko heidän tulla
Sallitko sinä heidän
heidänkin tulla

Marian konditorion bookcrossing-hyllyyn (mikäli ei miitissä kukaan tähän tartu).

Osallistun vapautuksella Chanian kuukausivapautushaasteeseen.

Tämä ppyöri snä mun edessä j sitten jssainvaiheessa hosasin krjailjan Maaria Leinonen ja tajusinet runokrja ja tykään tosi pljon Maaria Leosen runosta ni poitihän se napata. Kiitos kirjasta :)

Tuo toukokuun mainitsema runo oli puhutteleva mutta erityisesti tykkäsin lopussa olevissa psalmeissa ja tämä kolahti erityisesti:

""Jos olet olemassa
ylitsevuotava rakkaus
ansaitsematon armo
murtumaton toivo
yli ymmärryksen käyvä -
näe tämä tuskamme

Meillä ei enää sanoja
ei yhtä ainoaa
ei uskoa
ei voimaa ristiä käsiä
vain nämä kyyneleet
vain tämä kuiva itku
mykkä huuto
tuuleen hajoava.

Mustan pilven alla
odotamme
että edes yksi
valonsäteen välähdys
että rahtunen
sinistä kaistaa

Mikä tahansa viesti
kertomaan
että et hylää
että tämä pimeys
vain kätesi varjo"

Jätetty portaiden ylätasanteelle. Osallistun vapautuksella puskailveksen kirkkovapautushaasteeseen sekä chanian vuoden vapautushaasteeseen. Lukuiloa löytäjälle :)

Jätetty portaiden ylätasanteelle. Osallistun vapautuksella puskailveksen kirkkovapautushaasteeseen sekä chanian vuoden vapautushaasteeseen. Lukuiloa löytäjälle :)

Järvenpään kirkko on vuonna 1968 valmistunut Erkki Elomaan suunnittelema kirkko Järvenpään keskustassa vanhan kirkon vieressä. Tyyliltään se edustaa betonibrutalismia, ja siinä on yhteensä 625 istumapaikkaa. Kirkossa on myös 30-paikkainen kappeli.

Kirkko on suojeltu vuonna 2004 Museoviraston esityksestä 1960-luvun arkkitehtuurin esimerkkinä.

Kirkon kellot on valmistettu Itävallassa, ja niiden kuusi eri sävelmää on säveltänyt Joonas Kokkonen. Alttarin krusifiksi on douglaskuusta, ja sen on veistänyt Erkki Eronen.

Se on myös äänestetty Suomen rumimmaksi kirkoksi Kotimaa-lehdessä vuonna 2009.[1]

Hiukan outo kirja.