Takakannesta:
"Pariisilaisia huvittaa. Yön pimeydessä joku piirtää jalkakäytävälle suuria sinisiä ympyröitä. Ympyrän keskelle hän asettaa kummallisen esineen: papiljotin, lankakerän, uimalakin. Sinistä kehää kiertää outo viesti.

Komisario Adamsberg huolestuu ja pyytää ylikonstaapeli Danglardia tutkimaan ympyröitä. Eikä Adamsbergin vaisto petä. Kohta ympyrästä löytyy kuollut kissa, sitten murhattu ihminen, pian toinen ja kolmas. Pariisilaisten hymy hyytyy. Kaduilla liikkuu murhaaja, josta hullukaan ei ota selvää."

Komisario Adamsbergin tutkimuksia 1
Pokkari, Gummerus 2012

Toivelistahippakirja, ole hyvä :-)

Kiitos sinisestä toivelistakirjasta, Peonio! Oli kiva tavata tänään. Kiitos myös aivan ihastuttavasta synttärilahjasta! Mie tykkään! :D

Tämä imaisi heti mukaansa niin tiiviisti, ettei kirjaa millään malttanut laskea käsistään. Niitä kuuluisia "luen-vielä-vain-yhden-luvun" kirjoja, joita ei koskaan pitäisi ottaa iltalukemisiksi. Sarjan seuraava osa meni heti toivelistalle. :)

Voi apua ja anteeksi! Olin onnistunut laittamaan pinon kirjoja aivan väärään paikkaan, enkä tajunnut niitä enää kaivata. "Poissa silmistä, poissa mielestä"... Siksi tämä EVK-lähetys on hirvittävän myöhässä, mutta nyt pääsee kuriirikyydillä pohjoiseen. Jännittäviä lukuhetkiä!

Kuriiri kuittaa! ;)

Heippa ja kiitos! En muista lainkaan tätä juttua, mutta kiitos joka tapauksessa. :D

Tykkäsin todella paljon Vargasin "Three Evangelists" -dekkarista (olen lukenut vain yhden, ilmeisesti sitä sarjaa on useampikin?), mutta tämä Sinisten ympyröiden mies ei ollut minun juttuni. Henkilöhahmot olivat jotenkin tekemällä tehty, ja kaikki heidän eksentriset tapansa ja ajatuksensa olivat minulle vain liikaa. Lukeminen takkusi lähes koko matkan, se oli niin hidasta ja sekavaa. Lukemisen sekavuus voi toki johtua vain itsestäni, luin liian lyhyissä pätkissä kirjaa, joten en oikein päässyt flow-tilaan.

Hotelli Vaakunan aulassa esitetelineessä.