Kovakantinen kirjastopoisto. - Kirjapaja, 1998. - 218 sivua

Takakansi:

Kun luet tämän tositarinan Anjasta, mietit ehkä, onko mahdollista nähdä ihmisten ja esineiden katoavan ja taas ilmestyvän ja olla kuitenkin kuin yksi meistä.

Jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon.

Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme. Lukiessasi tätä tositarinaa sinä naurat ja itket. Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.

Paketin täydennystä vapautettavaksi minne tahansa.

j vimeinen kirjan journalointi sumakon valtavasta paketsta kiitos, tämäknmenee saa hyllyyn vapautusta odottamaan

Pilkun miittiin tarjolle ellei mene mitissä jää pilkun laatikkoon

Onneksi olkoon, olet löytänyt BookCrossing-kirjan!

Olisi mukava tietää, mistä löysit kirjan, ja jos päätät lukea sen, olisi kiva kuulla, mitä pidit kirjasta. Sitten voitkin joko pitää sen omassa hyllyssäsi, antaa ystävällesi tai laittaa maailmalle uutta lukijaa etsimään ja ilahduttamaan. Jos päätät liittyä BookCrossing-sivustolle, pääset myös itse seuraamaan kirjan matkaa ja lukemaan uusien lukijoiden ajatuksia tästä kirjasta.

Hyviä lukuhetkiä!

P.S. Tervetuloa suomenkieliselle keskustelufoorumille!

Nähty Pilkussa tänään.

Kävin taas viemässä oofirin portin taa pussillisen lasipurkkeja ja noukin tämän kirjan mukaani, alkoi tuo takakannen teksti kuitenkin houkutella lukemaan mistä tässä oikein on kyse. Jahka saan edellisen loppuun, se on aika hidassoutuinen.

Piti vaan eilen illalla katsoa millainen tämä oli, mutta hups oli sata sivua luettu.
Aivot ovat ihmeellinen vekotin. Toisaalta vian ei tarvitse olla suuren suuri, kun se jo mullistaa koko elämän ja sitten voi olla jokin näin massiivinen muutos, ilman että ihminen edes tajuaa olevansa erilainen tai että ympäristö ei ajattele muuta, kuin "erikoinen".
En tiedä tuleeko se vielä jossain kohtaa ilmi, mutta miksi tämä ihminen oli yli vuoden saikulla ja sitten pantiin sairaseläkkeelle, kun hän omien sanojensa mukaan terveenä kuin pukki meni silmälääkäriin ostaakseen auton?? Löydökset olivat massiiviset ja tutkimustulokset ihmeellisiä, mutta oliko työnteko kärsinyt, pomohan kehui miten tämä ulkomaalainen työntekijä ymmärsi häntä paremmin kuin kotikieleltään ranskalaiset? Potilas osoitti lähinnä tieteellistä mielenkiintoa tapaustaan kohtaan.

Luettu. Mielenkiintoinen kirja, tulee mieleen autisti Temple Grandin, joka aivan uskomattoman hyvin pystyy kertomaan meille "normaaleille" millä lailla eri tavalla autistit kokevat maailman ja miltä se tuntuu, vaikka hänelle monet meidän tunneilmiömme ovat täyttä hepreaa. Ehkä Grandinilla on ollut myös erittäin oivaltava ja oikeita kysymyksiä esittävä kustannustoimittaja.
Summa summarum, ei pidä olettaa että "people are the same where ever you go" tai ihmetellä, jos jotkut ihmiset reagoivat asioihin eri tavalla kuin muut, sillä koskaan ei voi tietää mitä siellä pään sisällä liikkuu tai onko liikkumisen esteelle jokin syy.
Hassu juttu on se, että minäkin olen ollut neuropsykologin testattava ja minullakin oli ongelmia geometristen kuvioiden ja niiden muistamisen kanssa. Myös minun on vaikea nähdä sekasortoa ympärilläni, siivoaminen on aina ollut vaikeaa, sillä teen epäoleellisia asioita siivoamisen (tavaroiden järjestämisen) asemesta. Olen aina sanonut sen johtuvan siitä, että minulla varmasti oli edellisessä elämässäni palveluskuntaa. Jos myös päätäni ei olisi kuvattu, olisin varmaan heti huomenna varannut ajan magneettikuviin aivan varmana siitä, että minullakin on päässä jonkin sortin kysta. Nyt olen ehkä vain laiska ja epäkäytännöllinen.
Tarjoan kirjaa seuraavaksi työkaverille.

Olen unohtanut vapautusilmoituksen, mutta työkaveri taitaa olla jo puolivälissä kirjaa.

Ihan uskomaton juttu. Käsittämätöntä, miten normaalisti voi toimia ihminen, joka ei tiedä olevansa epänormaali ja mitä kaikkea aivot voivat kompensoida. Mietityttää miten kaikki vähän poikkeukselliset lapset nykyään saavat kouluavustajan ja heitä hyysätään, heidän aivosi eivät varmaan opi klaaraamaan yhtä hyvin kuin kirjoittajan.
Oli kirjoittajan onni, ettei hänen vauriotaan löydetty lapsena, sillä hän sai elää ihan normaalina, tosin vähän "hitaana", mutta perhe vaati häneltä saman minkä muilta. Tulee mieleen se yksi kirja siitä sokeasti pojasta, joka eli isossa lapsilaumassa ja kompensoi kuulollaan niin hyvin, että ajoi polkupyörällä ja kampuksella jopa oikella autolla. Jos hän törmäsi kotona pöytään, sanoi äiti "Watch where you are going!" (vaikka toki tiesi, että poika oli sokea).
Tämä kirja palaa Kirjakolle.

Kirja palautui. Olen tämänkin viikonlopun Sipoossa koiravahtina ja huomenna käyn Keravalla, joten tarjosin kirjaa Annelikselle, joka tarttui heti koukkuun.

Hyviä lukuhetkiä!

Kiitos mielenkiintoisesta kirjasta!
Minäkin vain vähän vilkaisin ja sitten uppouduin kirjaan. Parikymmentä sivua jäi aamuksi.
Joten luettu on jo! Tämä oli todella mielenkiintoinen tarina. Kiitos suosituksesta, Kirjakko!
Miltähän se tuntuisi jos näkökentässä katoaisi ja jälleen ilmestyisi kohteita? Vaikea sitä on kuvitella.

Vuosaaren miittiin tarjolle.
Lukuiloa!

This is my # 33 in
"KEEP THEM MOVING 2016" Challenge arranged by Booklady331.

Olen lukenut tämän kirjan joskus aikoinaan, mutta se on niin hullu juttu etten malttanut olla ottamatta uusiksi!