Isäni koti
by Kirsti ellilä | Literature & Fiction | This book has not been rated.
ISBN: 9512333589 Global Overview for this book
ISBN: 9512333589 Global Overview for this book
5 journalers for this copy...
Journal Entry 1 by taavina from Raahe, Pohjois-Pohjanmaa / Norra Österbotten Finland on Saturday, November 14, 2015
Porilaisen kirjailijan esikoisromaani vuodelta 1994.
"Orvokki oli 6-vuotias jäädessään käytännöllisesti katsoen orvoksi, kun isä hukkui kalastusmatkalla ja äiti joutui pitkäksi aikaa hoitoon. Tyttösen ainoa tuki ja ymmärtäjä oli vaari, jolle Orvokki tunsi olevansa koko elämänsä velkaa.
Hänen oli kuljettava pitkän tien päähän, ennen kuin saattoi sano: - Minä tunsin viimeinkin olevani vapaa. Vapaa mistä? Tai mihin? Sitä en ajatellut silloin. Ymmärsin vain, että se mikä oli sitonut, oli poissa. Kukaan ei voinut pidätellä minua. Minä en ollut kenellekään velkaa."
Poisto lakkautetusta Piehingin kirjastosta Raahesta
"Orvokki oli 6-vuotias jäädessään käytännöllisesti katsoen orvoksi, kun isä hukkui kalastusmatkalla ja äiti joutui pitkäksi aikaa hoitoon. Tyttösen ainoa tuki ja ymmärtäjä oli vaari, jolle Orvokki tunsi olevansa koko elämänsä velkaa.
Hänen oli kuljettava pitkän tien päähän, ennen kuin saattoi sano: - Minä tunsin viimeinkin olevani vapaa. Vapaa mistä? Tai mihin? Sitä en ajatellut silloin. Ymmärsin vain, että se mikä oli sitonut, oli poissa. Kukaan ei voinut pidätellä minua. Minä en ollut kenellekään velkaa."
Poisto lakkautetusta Piehingin kirjastosta Raahesta
Vau, Ellilän esikoiskirja! Onpa kiva katsoa, miten paljon ja mihin suuntaan hänen kerrontansa on muuttunut - kirjan kansikuvan perusteella kyllä jonkin verran, mutta sehän voi olla vain kustantamon taiteellista luovuutta ;) Sain kirjan jo alkuviikosta, kiitos taavina!
Olipas erilaista Ellilää, tai no, onhan hän kirjoittanut myöhemmin sen naispappitrilogian, mutta se tuntuu tähän verrattuna kevyeltä hömpältä. Olin joskus aloittanut kirjan lukemisen ja kirjanmerkin perusteella päässyt sivulle 17 saakka, mutta nyt aloitin tietenkin alusta. Luin kirjaa ensin parissa osassa ja sitten loput parisataa sivua lähestulkoon ahmien (kirjassa on 273 sivua).
Orvokin tarina oli kaikkine muutoksineen ja käänteineen luonteva. Omat erikoispiirteensä tytön elämään toi uskonnollinen yhteisö, Pelastusarmeija. Helppoa ei Omalla ollut, mutta kaikeksi onneksi oli vaari <3 Tykkäsin myös kirjassa kuvatuista tapahtumapaikoista, vanhoista puutalokortteleista.
Tämän kirjan perusteella taidan pitää enemmän Ellilän varhaistuotannosta ;) Onkohan hänellä itsellään jokin yhteys Pelastusarmeijaan (tai muuhun vastaavanlaiseen yhteisöön)? Useinhan esikoiskirjoissa sivutaan kirjailijalle tuttuja ja läheisiä teemoja..
Osallistun kirjalla lii5an Aakkosten lukuhaasteeseen sekä Alejandan Suomalaiseen lukuhaasteeseen.
Edit: Tämä on vielä pakko nostaa tähän, kuvastaa hyvin muun muassa iltakahvitteluamme mökillä :D
"- No, mitäs Ookilaan muuten kuuluu? äiti lausahti kaadettuaan Kala-Oskarin kupposeen kahvia ja istahti sitten pöydän toiselle puolelle ikään kuin vahtimaan.
- Etkös itse juo? Kala-Oskari kysyi.
Äiti pudisti päätään. - Minä join töissä jo liikaa, täytyy vähän rajoittaa kahvinjuomista, se vie helposti yöunet, hän vastasi.
- Ja minulta taas menee yöunet, jos pannussa on vielä kahvia, Kala-Oskari sanoi.
Minä naurahdin, sillä minusta se oli hauskasti sanottu."
Orvokin tarina oli kaikkine muutoksineen ja käänteineen luonteva. Omat erikoispiirteensä tytön elämään toi uskonnollinen yhteisö, Pelastusarmeija. Helppoa ei Omalla ollut, mutta kaikeksi onneksi oli vaari <3 Tykkäsin myös kirjassa kuvatuista tapahtumapaikoista, vanhoista puutalokortteleista.
Tämän kirjan perusteella taidan pitää enemmän Ellilän varhaistuotannosta ;) Onkohan hänellä itsellään jokin yhteys Pelastusarmeijaan (tai muuhun vastaavanlaiseen yhteisöön)? Useinhan esikoiskirjoissa sivutaan kirjailijalle tuttuja ja läheisiä teemoja..
Osallistun kirjalla lii5an Aakkosten lukuhaasteeseen sekä Alejandan Suomalaiseen lukuhaasteeseen.
Edit: Tämä on vielä pakko nostaa tähän, kuvastaa hyvin muun muassa iltakahvitteluamme mökillä :D
"- No, mitäs Ookilaan muuten kuuluu? äiti lausahti kaadettuaan Kala-Oskarin kupposeen kahvia ja istahti sitten pöydän toiselle puolelle ikään kuin vahtimaan.
- Etkös itse juo? Kala-Oskari kysyi.
Äiti pudisti päätään. - Minä join töissä jo liikaa, täytyy vähän rajoittaa kahvinjuomista, se vie helposti yöunet, hän vastasi.
- Ja minulta taas menee yöunet, jos pannussa on vielä kahvia, Kala-Oskari sanoi.
Minä naurahdin, sillä minusta se oli hauskasti sanottu."
Tätä niiin kovin kehuttiin, että en voinut vastustaa.
Kiitos kirjasta!
Kiitos kirjasta!
Mansikkapussin kirja lähtee kohti miittiä, jospa joku poimisi...
Mukavia lukuhetkiä!
Mukavia lukuhetkiä!
Olipa mielenkiintoinen nappaus mansikkapussista, sillä en tiedä kirjasta enkä kirjailijasta mitään. Kiitos kirjasta!
Kirjan alku oli niin huono, että iski jo epätoivo. Ajattelin, että jos ensimmäinen sivu oli tehnyt minuun vaikutuksen, niin ei tämä voi olla näin huono. Harpoin muutaman sivun, kunnes tarina kolahti, ja sitten luinkin kirjan pikavauhtia loppuun. Erityisesti pidin Orvokin ja vaarin suhteesta ja siitä, kuinka tärkeää on, että jokaisella lapsella on ainakin yksi lämmin ja merkityksellinen aikuinen elämässään. Olipa hyvä valinta Oma maa mansikka -kuoresta!
Miittiin tarjolle. Lukuiloa!
Nappasin tän miitistä vaikka en ollut varma onko mul tätä ollu tai oonko lukenut mut ei näköjää oo ollut joten kiitos kirjasta :) Anteeksi viivästys journalissa unohdin nää kirjahyllyn päälle johon nostin turvaan ettei koira järjestele niitä uudestaan