Takakansi:
"Erkki Meerus, joka kolttosensa tähden on potkittu koulusta lukukaudeksi saa työpaikan maalta, Orimäen tehtaalta. Hän ystävystyy rullatuoliin sidotun Yrjön ja tämän iloisen Ritva-serkun kanssa. Yhdessä kolmikko ratkaisee tehtaanomistajan kahden pikkupojan kuolemaan liittyvän salaisuuden. Jatko-osassa kolmikko jatkaa koulunkäyntiään, kukin tahollaan. Ritva pääsee Helsinkiin, jossa hän vanhojen ystäviensä kanssa ottaa suojatikseen äidittömän sisarusparven."

Kootut kertomukset 9, 1937
Yhdeksäs painos 1980
Poisto Haapajoen kirjastosta Raahesta

Kirja on matkalla Taryalle, mutta poikkesi Eteläsatamasta Tehtaankadulle, rappuun jossa sijaitsi Swanien "Tätilä", asunto jossa Annin naimattomat sisaret asuivat loppuun saakka ja jossa nyttemmin asuu Annin pojantytär miehineen. Minäkin kävin siellä pienenä leikkimässä seuraavan polven edustajien kanssa.
Miulla on koko tämä sarja, mutta jostain syystä luin vain Tottissalmen perillisen ja sen useaan kertaan. Pienenä tykkäsin lukea tuttuja tarinoita mieluummin kuin aloittaa uutta kirjaa.
Muori, jonka luo kirjojen (mukana myös Ulla ja Mark) kanssa painelin, totesi, että nuo hänkin on lukenut lapsena. Koska täyttää tänään 90 vee, niin siitä on jo vähän aikaa.

Ritvan suojatit pääsivät Taryan suojiin Karjala-miitistä.

Sain kirjan eilisessä Käpylä-miitissä, kiitos sekä lähettäjälle että kuriirille! Tässä onkin kaksi Swan-kertomusta yksissä kansissa, kiva! :)

Tämä tuli luetuksi pari päivää sitten, kun pidin tässä lukuviikonloppua: urakoin neljä nuortenkirjaa ja dekkarisarjiksen, vaikka urakointi on kyllä hieman väärä sana, niin mieluisia ne kaikki olivat :D Näistä kahdesta tarinasta Me kolme oli selkeästi parempi, Ritvan suojateissa oli herra Jyrängön nimeä kantava vastuuntunnoton ja itsekäs niljake kuvattu niin vastenmieliseksi, että se - ja hänen lapsiparkojensa kohtalo - vei lukuhaluja.

Swan on kyllä loistava kirjoittaja. Ilmeisesti olen lukenut viime aikoina enemmän uudempia nuortenkirjoja, kun tässä jotenkin havahduin siihen, miten sadunomaisia tarinat tapahtumiltaan ovat verrattuna nykyisiin nuortenkirjoihin. Uudet kirjat keskittyvät märehtimään nuoren ongelmia vanhempiensa, kavereidensa ja koulun kanssa (no joo, tarjotaan niissä yleensä ratkaisujakin), kun näissä taas on hurjia seikkailuja ja vaaroja, nuori jopa matkaa läpi Suomen, (luovutettuun) Karjalaan ja Petsamoon saakka kaappaamaan siepatut lapset takaisin.

Nyt ei TBR-hyllyssä taidakaan olla yhtään Swania luettavaksi..

Osallistun kirjalla/kirjoilla Suomalaiseen lukuhaasteeseen 2017 sekä Me kolmella Helmet-lukuhaasteeseen 2017 (kohta 21. Sankaritarina).

Varattu Kesikselle, jonka hippasin tällä Toivelistahipassa.

Kesis saa kirjan iltapäivän lii5a-miitissä Kampissa. Lukuiloa!

kiitos tästäkin. takakansi kuulosti houkuttelevalta mutta yksi sana särähti RULLATUOLI. se ei ole rullatuoli vaan pyörätuoli. täs kirjas sen ehkä antaa anteeksi ku sitä aikaa mutta ku oon iha viime buosina jonku kuulut köäyttänvän nyt 2010 luvulla rullatuoli sanaa ni tulee olo et MURR se on pyörätuoli. mut joo en paasaa enempää ;)