Sakari Kuivalainen on asunut yksin siitä lähtien, kun vaimo ja tytär lähtivät. Hän veistelee ovia ja kuuntelee lapsuuden toverinsa ja naapurinsa Eeliksen juttuja. Yhtenä päivänä kaikki muuttuu: Eelis väittää, että Sakarin vesi on parantanut hänen sairautensa. Pian tieto Sakarin kaivon parantavasta vedestä kantautuu koko kylään, ja miesten on alettava kantaa sitä sankokaupalla janoisten juotavaksi.

Toisenlainen elämä -romaani on lempeästi mutta samalla tarkkarajaisesti piirretty kuvaus ihmisistä, joilta unelmien aika tuntuu olevan elämässä ohitse. Romaani on hiljainen ylistys kuvittelun, toivon ja ystävyyden voimasta. Rauha Kejosen toinen romaani on raskaasta aiheestaan huolimatta vapauttavaa luettavaa.


Tammi 2004.

Tämä oli jotenkin ahdistava ja raskas kirja lukea. En oikein osaa määritellä, mikä tässä tökki, ehkä se, että elämä on mennyt vähän kuin ohi ja ihmiset ovat vähän hukassa.

Ehkä joku muu tykkää enemmän?

Miitistä joku poimi tämän mukaansa. Antoisia lukuhetkiä!

Toisenlainen elämä lähti mukaaani miitistä lauantaina.

Vapautettu Kappelin lehtihyllyyn. Lukuiloa