Etuliepeestä:

"Hyinen talvi pitää Fjällbackaa otteessaan. Puolipukeinen teinityttö hoipertelee lumisesta metsästä tielle. Auto ilmestyy kuin tyhjästä eikä ehdi väistää. Kun Patrik Hedström ja hänen poliisikollegansa kuulevat onnettomuudesta, on uhri jo tunnistettu. Tyttö katosi neljä kuukautta sitten kotimatkalla ratsastuskoulusta, eikä kukaan ollut nähnyt häntä sen koommin. Tytön ruumiissa on jälkiä käsittämättömistä julmuuksista, ja poliisi pelkää pahoin, että uhreja on muitakin. Samaan aikaan Erica Falck työstää kirjaansa häntä askarruttavasta vanhasta perhetragediasta, joka johti sirkustaiteilijan surmaan. Erica käy toistuvasti vankilassa tapaamassa miehensä murhasta tuomittua leskeä selvittääkseen, mitä kauhujen talossa todella tapahtui. Mitä nainen oikein salaa? Erica aavistaa, että jotain on pahasti pielessä ja menneisyys heittää varjoaan nykyisyyden ylle."

Alkuteos Lejontämjaren (2014)
Gummerus, 2015, kovakant., 442 s.
Suomentanut Outi Menna

Tämä uusin Läckberg tarttui heräteostoksena mukaan kirjakaupasta, kun sen kerran kirjakerhon jäsenalennuksella sai :)

Oikein nautittavaa lukemista Läckbergilta taas kerran, pariksi päiväksi tämä naulitsi minut pihakeinuun, enkä malttanut laskea käsistäni. Kirja rakentuu toki aivan samalla tavalla kuin aiemmatkin Läckbergit, mutta 'tuttu ja turvallinen' toimii, ja minusta on ihanaa seurata Erica Falckin elämää, jossa rikosten lisäksi arki on kovasti paljon läsnä. Pariinkin otteeseen kuvittelin keksineeni murhaajan, mutta yllätyksiä riitti loppuun saakka, eikä mielenkiinto päässyt herpaantumaan.

Miittiin tarjolle toisia Läckbergin ystäviä ajatellen. Nautinnollista kesää :)

Kiitos, lukutuoli!! Vasta pyörimme Bookgeon kanssa kirjakaupassa ja tätäkin kirjaa siellä lisättiin loputtomalla toivelistalle. Ei vaan kumpikaan vielä ehtinyt täällä tätä uutukaista lisäämään toivelistalleen. Bookgeo halusi, että otan tämän ensin - en ihan hirveästi vastustellut. Lii5alla on kuulemma toivelistalla asti ja Läckbergillä riittänee lukijoita vielä muitakin miittiporukassamme...

Samaa mieltä: tuttu ja turvallinen toimii. Valvottiko sitten melkein täysi kuu vai loppujen lopuksi tämä kirja, mutta kahdesti ihan aamuyön tunneille luin tätä. Tässä sarjan osassa taisi olla Patrikin hermot kovemmalla kuin omani Erican melkein joka asiaan puuttumisen kanssa. Nyt asia lähinnä huvitti.

Kiitos lukutuolille!

Siirtyy seuraavalle Läckbergin ystävälle. Kiitokset, lukutuoli!

En ole uskaltanut tuoreinta Läckbergiä toivoa, kun vanhempiakin on vielä lukematta. Camilla se kirjoittaa liian tiuhaa tahtia miulle :). Ei vaiskaan, voihan se olla, että joutuu luopumaan aikajärjestyksessä lukemisesta ja tekemään tästä jonon ohittajan. Kiitos molemmille, iso sellainen!