Kenen kasvatus
Registered by Kesis of Vantaa, Uusimaa / Nyland Finland on 5/24/2015
This Book is Currently in the Wild!
1 journaler for this copy...
"Kirjoittajat tarkastelevat suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen päämääriä ja käytäntöjä kriittisen pedagogiikan valossa. Suomessa kriittinen kasvatustieteellinen tutkimus ja kasvatusajattelu nojautuvat moniin perinteisiin. Tästä syystä kriittisellä pedagogiikalla ei tässä kirjassa tarkoiteta mitään tiettyä teoriasuuntausta, vaan kyseenalaistavaa suhtautumista kasvatuksen ja koulutuksen vallitseviin normeihin ja oletuksiin.
Kaikelle kriittiselle pedagogiikalle on ominaista, että tutkimuksen avulla pyritään kasvatus- ja koulutuskäytäntöjen muuttamiseen. Tällöin tutkitaan erityisesti kasvatuksen, koulutuksen ja tiedon kietoutumista valtaan ja yhteiskunnan arvojärjestelmiin. Kriittinen arviointi kohdistetaan oman elämänmuotomme vakiintuneisiin ennakko-oletuksiin. Keskeisiä tavoitteita ovat ihmisten yksilöllisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen sekä yhteiskunnan demokraattisuuden ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen."
Kaikelle kriittiselle pedagogiikalle on ominaista, että tutkimuksen avulla pyritään kasvatus- ja koulutuskäytäntöjen muuttamiseen. Tällöin tutkitaan erityisesti kasvatuksen, koulutuksen ja tiedon kietoutumista valtaan ja yhteiskunnan arvojärjestelmiin. Kriittinen arviointi kohdistetaan oman elämänmuotomme vakiintuneisiin ennakko-oletuksiin. Keskeisiä tavoitteita ovat ihmisten yksilöllisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen sekä yhteiskunnan demokraattisuuden ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen."
Journal Entry 2 by Kesis at Rikhardinkadun kirjasto in Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Tuesday, May 17, 2016
Released 7 yrs ago (5/17/2016 UTC) at Rikhardinkadun kirjasto in Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland
WILD RELEASE NOTES:
jäi hyllyyn osallistun vapautuksella puskailveksen aikamatkahaasteeseen sekä pippiksen turistivapautushaasteeseen.
Rikhardinkadun kirjasto on kirjasto Helsingin Kaartinkaupungissa. Uusrenessanssia edustavan kirjastorakennuksen on suunnitellut suomalainen arkkitehti Theodor Höijer, ja se valmistui vuonna 1881 Pohjoismaiden ensimmäisenä yleiseksi kirjastoksi suunniteltuna rakennuksena[1]. Myöhemmin, 1920-luvulla, kirjastoon rakennettiin arkkitehti Runar Eklundin suunnittelema lisäkerros ja kirjatornina tunnettu siipirakennus pihan puolelle. Kirjasto oli Helsingin pääkirjasto vuoteen 1986 saakka.
Kun uusi pääkirjasto avattiin Itä-Pasilassa, Rikhardinkadun kirjastossa aloitettiin kaksi vuotta kestäneet uudistustyöt. Professori Olof Hanssonin suunnittelemana pyrittiin palauttamaan rakennuksen alkuperäinen tyyli. Peruskorjauksen toinen vaihe valmistui vuonna 2003, jolloin otettiin käyttöön muun muassa uusi nettihuone sekä lukusalin salonki. Lisäksi musiikkiaineisto sai uudet tilat.[1]
Kirjaston tiloissa ovat toimineet Suomen Taideyhdistys ja Suomen Tiedeseura.
Vuoden 1882 säätyvaltiopäivillä aatelittomien säätyjen kokoukset pidettiin vastavalmistuneessa kirjastotalossa.[2] Toisen kerroksen tiloissa on nykyään aiheesta kertova muistolaatta.