Koulua oli kestänyt vasta kaksi viikkoa, mutta Hanna-Leenalla oli jo vauhti päällä. Eniten puuhaa aiheutti Musti - Ossin mummon koira - joka otti ja katosi salaperäisesti. Kaikki viittasi siihen, että se oli varastettu. Hanna-Leena, Pekka ja Ossi päättivät, että koira oli löydettävä konstilla millä hyvänsä, sillä se oli mummon paras kaveri. Lapset pääsivät Mustin jäljille, mutta ihan yksinkertaisesti ei pelastusoperaatio sujunut...

Karisto 1992

Varattu Kesikselle, kunhan saan ensin luetuksi.

Luin kirjan eilen loppuun ja tykkäsin :) Tällaisista reippaista ja oma-aloitteisista varhaisteineistä on kiva lukea, he kun osaavat - ja etenkin viitsivät - tehdä muutakin kuin pelata kännykkäpelejä :O Nykylapsista ei olisi fillaroimaan päivässä 60 kilometrin reissua kissaa hakemaan, vieläpä kaveri tarakalla ja palatessa se kissakin. Vaikka olisi millainen SM-tason urheilijateini, vanhempien pitää viedä autolla treenihallin ovelle ja vastaavasti hakea sieltä kotiin, etteivät vain pienet jalat väsy liikaa. Ja puolet lapsista/teineistä ei pääse sohvalta peliensä luota edes ylös, kunhan lihoo ja hankkii diabetestä ja muita elintapasairauksia.

No niin, siinähän sitä saarnaa taas tuli :P Yksi Hanna-Leena kirja-taitaa olla vielä lukematta, mutta kyllähän näitä lisääkin vielä lukisi :)

Hanna-Leena
http://www.bookcrossing.com/journal/13202550/
Sotkua kerrakseen, Hanna-Leena
http://www.bookcrossing.com/journal/12150910/
Taidat uhota, Hanna-Leena
http://www.bookcrossing.com/journal/13343769
Uskallat kai, Hanna-Leena
http://www.bookcrossing.com/journal/13322380/

Tiinan ohella myös Hanna-Leena lähtee tapaamaan Kesistä Sokokselle :)

Kiitos tästäkin kirjasta, mulla sama tilanne ku Taruyala et 1 kirja eli tää hanna-leena kirjoista lukematta, yllätys tosiaan et näit hanna-leena kirjoja näin vähän. Katsotaan milloin tän ehin lukea.

Tämä kirja tuli luettua aamukahvilukemisena. Mä taisin lukea tämän kirjan jotenki väärään väliin (lieköhän vaikutti se ku luin leppiluodon leiriläiset ja nyt luen pikku-heidi kirjaaa, joka viel vähä kesken) ku jotenki kyllhän ne pelastusoperaatiot oli kivoja mut jotenki tuntui etten saanu silleen irti ku edellisistä hanna-leena kirjoista.

mutta oon kyllä Taryan kanssa amaa mieltä ettei nykyajan lapsista tai nuorista olis samanlaisiin operaatioihin ja tuskin ees lupaisivat yhtä auliisti 2 kissanpentua u hanna-leena lupasi sille pojalle. mutta kyllähä tässäki kirjassa hanna-leenan sinnikkyys eim. siellä marjametässä.

edit vapautusimo jäi tekemättä ja puhelin ei toiminu ku yrtin sitä tehä mut tosiaan jyväskylän miitissä tosiaan oli tarjolla

Anni Polvan Tiina-kirjat oon varmaan melkein kaikki lukenut. Sain ne mein äidiltä luettavaksi. Hänen vanhat kirjat siis. Katsotaan miten tästä tykkään sitten. :)

Ihan kiva. Tietty moni kohta vähän epäilytti. Mut joo. Aika paljon Tiina kirjan tyyppinen oli tämä. Tietty en tiennyt henkilöistä mitään, kun en oo muita Hanna-Leena kirjoja lukenut.

Voi kyll olla aika tuskasta istuu siinä tarakalla 30 km. Saati sitten 60 km. Mut joo en kommentoi enempää.

Kävin lintutornilla juopasemassa teetä ja vapautin yhden kirjan.