Takakannesta:

"Traagisten rakkaustarinoiden ajaton kapinallinen: kiihkeästi sykkivä kirjeromaani nuoren Wertherin rakkaudesta Lotteen, joka on jo antanut sydämensä toiselle."


Alkuteos Das Leiden des jungen Werthers
Suomentanut Markku Mannila
Otava, 2000

Tämä kirja herättää selvästi kiinnostusta bookcrossaajien keskuudessa, koska vuoden 2016 Helmet-lukuhaasteessa on yhtenä kohtana '1700-luvulla kirjoitettu kirja'. Kirja on alkujaan ilmestynyt vuonna 1774, joten sopii haasteeseen hyvin. Luen kirjan pikimmiten ja on sen jälkeen valmis jatkamaan kirjarinkinä.

Toivon, että kaikki halukkaat ehtisivät lukea tämän haastevuoden aikana, joten pyrithän liikuttamaan kirjaa ripeästi. Max-lukuaika 1kk.
*********************************************

EDIT 050116:
Tulikin luettua nopeasti. Jonkinlainen aukko yleissivistyksessä tuli täytettyä tämän lukemisen myötä - en entuudestaan tiennyt , mistä kirja kertoo, vaikka nimenä toki oli tuttu. Ollakseen kirjoitettu 1700-luvulla tämä oli aika ajaton tarina, mutta mahtipontisuudessaan ja dramaattisuudessaan makuuni yliampuva.
********************************************
Kirjarinkiin osallistuvat (edit 060116):
- tarya (Helsinki)
- justiina_81 (Tuusula)
- koivula5 (Nivala)
- mecu (Hämeenlinna)
- thalasse (Turku)
- He_Ri (Raisio)
- em64 (Tampere)
- lii5a (Tampere)
-

---> palauta lukutuolille

Kirjarinki starttaa, eli kirja matkaa ensimmäiseksi taryalle Helsinkiin. Tunteenpaloa lukuhetkiin :)

Werther oli tupsahtanut kylään ja odotteli eteisessä, kun vähän ennen iltayhdeksää kotiuduin - Tampereelta :D Pitää varmaan tänään jo vähän aloitella tätä, vaikka junaseurana olleen lordi Peter Wimseyn tutkimukset jäivät pahasti kesken.. Kiitos kirjasta!

* * * SPOILER ALERT * * *

Luin kirjan parin illan aikana, ja johan tarinassa olikin melodraamaa kerrakseen! Ne nuorukaisen kärsimykset aluksi kyllä ennemminkin huvittivat tällaista vanhempaa lukijaa ja sitä paitsi kyllähän Wertherillä onnen hetkiäkin riitti ;) Traaginen loppu oli tietenkin ainoa, mitä tähän kertomukseen saattoi ajatella..

Vaikka kirjassa on vain 205 sivua, siihen mahtui jaaritteluakin yllin kyllin. Yllättävän kiintoisa kertomus kuitenkin oli, lähinnä juuri sen kirjoittamisajankohdan/-vuosisadan takia. Tunteenpaloa tuntui riittävän joka tilanteeseen, myös luonnonvoimien takia. Kesken tanssin alkaneen ukkossään takia hätäännyttiin, kyyristyttiin nurkkaan, tukittiin käsillä korvat, polvistuttiin ja kätkettiin kasvot toisen syliin, syleiltiin vuolaasti kyynelehtien. "Muutamat tahtoivat kotiin; jotkut taas olivat siinä määrin typerryksissään, etteivät jaksaneet torjua nuoria röyhkimyksiä, jotka kärkkäästi sieppailivat ahdistuneiden kaunottarien huulilta hätäisiä rukouksia, joissa oli taivainen osoite."

Mitenkään syytönhän Lotte ei Wertherin kärsimyksiin ole. Tuntui huvittavalta lukea 16. heinäkuuta päivätyn kirjeen kuvausta Lotten viattomuudesta.. Voi poika parka, hänellä olisi ollut vielä paljon oppimista naisista :D

Toisaalta, ei Wertherkään ihan yksinomaan pilvissä leijaillut, löytyi hänestä hiukkanen realismiakin: "Minä en ole ainoa, jolle tällaista tapahtuu. Kaikki ihmiset pettyvät toiveissaan, erehtyvät odotuksissaan." (kirje 4. elokuuta)

Sivun 34 alaviite on muuten aika humoristinen :)

Tämä oli ensimmäinen Goethen kirja, jonka luin, ja se mullisti kyllä käsitykseni kirjailijasta, siis positiivisella tavalla. Ehkä rohkenen tämän jälkeen tarttua muihinkin hänen kirjoihinsa :) Kiitos, lukutuoli!

Osallistun kirjalla Alejandan Helmet-lukuhaasteeseen 2016. Sainkin jo justiina_81:n osoitteen ja tipautan Helposti-kuoren tänään postilaatikkoon.

Edit 19.3.2016: Täytyy vielä lisätä tähän linkki nuortenkirjaan, jossa näytellään Nuoren Wertherin kärsimyksiä :P http://www.bookcrossing.com/journal/12962399/

Postin matkaan kohti seuraavaa :) Osallistun vapautuksella Chanian Vapautusten vuosi 2016 -haasteeseen.

Lukuiloa justiina_81:lle!

Kirja on perillä. Aloitan lukemaan mahdollisimman pian. Yksi kirja on hiukan kesken.

Kirja tuli luettua nopeasti. Loppu oli kyllä traaginen. Muita ajatuksia ei juurikaan mieleen tullut.

Kirja jatkaa matkaa ringissä seuraavalle. Mukavia lukuhetkiä.

Kiitos kirjasta ja hyvän matkan toivotuksesta 1700-luvulle! :)

No niin, se oli pikamatka 1700-luvulle ja nyt olen jo takaisin. Ihmeen paljon oli tosiaan kohtia, jotka ovat totta nykypäivänäkin. Kieli tietysti mahtipontisempaa. Ei hullumpi tutustuminen Goetheen! Ja sitten Hämeenlinnaan seuraavalle.
P.S. Kiitos ringittäjälle!
Helmet: 21
Popsugar: 17

Aikamatkalippuni 1700-luvulle on saapunut Hämeenlinnaan, kiitos! Otan heti seuraavaksi lukuun tämän rinkikirjan.

Siitä lienee noin 20 vuotta, kun viimeksi tämän romantiikan ajan klassikon luin, silloin osana kirjallisuuden opintojani. Kaikkine kuvailevine ja luonnon kaunetta ylistävine kohtineen on oikein hyvä esimerkki oman aikakautensa kirjallisuudesta. Ja siksi on niin kiehtovaa havaita, miten samanlaisia ihmiset yhä ovat. Terävää huomiointia herra Goetheltä.

Syystä tai toisesta tämä lause puhutteli tällä kertaa eniten:
"Mutta niinhän se on: ihmisten ei ole helppo ymmärtää toisiaan tässä maailmassa."

Kiitos aikamatkasta 1700-luvulle!

Werther lähtee kohti Turkua ja seuraavaa rinkiläistä, lukuiloa!

Kirja saapui tänään, kiitokset! Enköhän saa tämän nopsaan luettua.

En ole kovin romanttinen luonteeltani, joten kirjan lukeminen vaati vähän työtä. Viikon kesti lukea nämä parisataa sivua, koska tätä ei pystynyt pitkään lukemaan kerrallaan, meinasi tulla yliannostus tunteenpaloa ja ns. ah-ja-voihkaamista. Varsinkin viimeinen kolmannes oli tuskaisaa luettavaa, kun loppuhuipennusta pedattiin ja pedattiin, kunnes lukija melkein puuskahtaa "tapa ny jo ittes äläkä siinä enää piehtaroi!"

Olen kuitenkin iloinen että tuli tutustuttua tähän klassikko-opukseen. Tosin en voi siltikään olla miettimättä, kuinka onnellisesti Wertherin, Lotten ja Albertin olisi käynyt, jos heillä olisi ollut polyamorinen suhde (koskapa he kaikki pitivät toisistaan kovasti).

Tulin muuten ihan suhteettoman iloiseksi siitä, että kirjassa käytettiin adjektiivia "ruhtinaallinen" sen alkuperäisessä merkityksessä (ruhtinaallinen linna, vrt. kuninkaallinen).

Minäkin osallistun tällä kirjalla Helmet-haasteen kohtaan 21.

Rinkikirja siirtyy seuraavalle paikallisessa miitissä. Lukuiloa!

Kiitos!

Jaa-a, mitähän tästä oikein sanoisi? Vähän jahkaamista koko tarina. Kieli oli riemastuttavan rikasta, mutta tämän olisi kyllä voinut puristaa sata sivua lyhyemmäksikin. Mutta ihan ok luettava kuitenkin.

Tipautan kirjan tänään postiin seuraavaa lukijaa varten. Lukuiloa!

Rinkikirja odottelikin postilaatikossa, kun tulin bc-miitistä kotiin. Kiitokset!

Nyt on sitten tämäkin aukko sivistyksessä viimein saatu paikattua. Opiskeluaikoina nuori Werther kuului suositeltavien kirjojen listalle, saksaksi tietysti. Mutta enpä tullut sitä silloin lukeneeksi, eikä myöhemmin sitten ollut oikein hyvää syytä tarttua siihen. Helmet 2016 -haaste toi tähänkin muutoksen. Toki kirja oli periaatteessa tuttu, mutta silti jotenkin se pääsi yllättämään. Minulla oli jotenkin täysin erilainen kuvitelma tästä kirjasta, vaikken nyt oikein osaa sanoa, millainen sen kuvittelin olevan. Ehkä odotin tässä olevan enemmän sitä kärsimystä, mutta siihen päästiin vasta loppupuolella. Olin oikeastaan aika yllättynyt, miten luettava se oli, kaikesta koukeroisesta kielenkäytöstä ja romanttisesta maalailusta huolimatta. Markku Mannila tietysti on arvostettu kaunokirjallisuuden kääntäjä, jonka oppilaana minäkin opiskeluaikoina olin. Huonomman kääntäjän käsissä teksti olisi varmasti ollut kovin raskassoutuista - voisin ainakin kuvitella.

Sain kirjan tänään. Kiitos!

Parina iltana luin kirjasta 10-20 sivua kumpanakin ja tuntui, että en pääse ollenkaan juttuun mukaan. Lopun kirjan luinkin sitten eilen illalla kokonaan - ei niin ettei olisi voinut käsistä laskea, vaan alkoi tuntua, että jos en lue kerralla, luen tätä kaksi viikkoa...

Ihan kiinnostava kirja tavallaan, mutta aika raskas lukea. Voisin toistella jo edellä kirjoitettua ajattomuudesta, aukosta sivistyksestä jne, mutta tuollahan ne ovat luettavissa :)
Ja kuinkas ollakaan, minäkin osallistun tällä Alen haasteen kohtaan 1700-luvun kirja.

Kirja palautuu seuraavassa miitissä Lukutuolille.

Rinki sulkeutui ja kirja palautui illan BC-tapaamisessa minulle. Tässä vaiheessa tuntuu sille, etten taida pitää tätä pysyväishyllyssäni, joten olisin voinut tietysti muuttaa ringin säteeksi. Vapautuu jossain vaiheessa edelleen.

Kirja jäi odottamaan löytäjäänsä loosiin, penkin selkänojalle. Osallistun vapautuksella Kuukausivapautukset -haasteeseen.

Onneksi olkoon, olet löytänyt BookCrossing-kirjan! Toivottavasti pidät kirjasta ja ilmaisesta BookCrossing-sivustosta. Ole kiltti ja tee merkintä, jossa kerrot, mistä löysit kirjan. Jos luet sen, olisi myös kiva kuulla, mitä pidit kirjasta. Luettuasi kirjan voit joko pitää sen omassa hyllyssäsi tai antaa sen jatkaa matkaa. Jos päätät liittyä BookCrossing-sivustolle, pääset myös itse seuraamaan kirjan matkaa ja lukemaan uusien lukijoiden ajatuksia tästä kirjasta.

Hyviä lukuhetkiä!

P.S. Jos et ole aikaisemmin tutustunut Bookcrossingiin, seuraava linkki voi olla avuksesi:

http://www.bookcrossing.com/forum/30 (suomenkielinen keskustelufoorumi)

BC-sivuston kielen saa halutessaan vaihdettua sivun ylälaidan vihreässä palkissa olevasta valikosta.