Yksi päivä. Perheellisen Jaakkolan tavallinen, arkinen työpäivä toimistolla yllätyksettömien työkavereiden kanssa… tai pinnalta katsoen voisi ehkä niin luulla, mutta riemastuttavan omapäinen esikoiskirjailija Leikas vie meidät uupuneen ja univelkaisen perheenisän pään sisään tavalla, jonka jälkeen ei mikään ole enää ennallaan.

Yhden normipäivän aikana Jaakkola ehtii keskellä palavereita ja liikelounaita meloa ajatuksiensa virrassa suuntaan jos toiseenkin ja tarjota siinä sivussa lukijalle viehättävän vinksahtaneita universaaleja totuuksia, filosofisia pohdintoja mitä moninaisimmista aiheista, sympatiaa ja suurta myötätuntoa herättävän kuvan lapsiperheen arjesta – ja monet hyvät naurut.

Tuon kirjan huomiseen kierrätysmiittiin tarjolle!

Mies valitsi tämän mukaansa kierrätysmiitistä ja koskapa itsekin olin jo "puolikiinnostuneena" selaillut tätä, niin eiköhän sille kaksi lukijaa tästä taloudesta löydy.

No mies ei ainakaan tästä järin innostunut ja koskapa nyt on niin, että mulla tuota lukemista riittää ja kerkesin jo luvata tämän He_Rille toivelistahipassa, niin kirja saa jatkaa suosiolla matkaansa. Ehkä luen sen joku toinen kerta jos sopivasti kohdalle osuu, saa nähdä.

Kiitos toivelistakirjasta! Saat tämän takaisin, kun olen lukenut, mikäli vielä kiinnostaa.

En oikein tiedä, mitä mieltä tästä olen. Alkuosan filosofiset pohdinnat olivat mielestäni turhia sivupolkuja, mielenkiintoisempaa oli lukea todellisista tapahtumista. Lopussa filosofia unohdettiinkin, mutta toisaalta taas kirjan loppuosa ei ollut oikein uskottava. Kuka antaa tenavan leikkiä keskellä yötä? Tai sitten omat lapseni ovat erikoisia tapauksia, kun ovat nukkuneet öisin eivätkä ole vaatineet jatkuvaa seurustelua, leikkimisestä puhumattakaan. Mutta joo, kyllähän tämän luki.

Vien kirjan tarjolle Paraisten miittiin.

Palasi takaisin hyllyyni.

Kirja lähtee paketin mukana seuraavalle lukijalle.

Kiitos!
Ekana kiinnitin huomioo kirjan kanteen, vau!

Hmmm, mitäköhän tästä osais sanoa. Etenkin alku oli mun mielestä tosi pitkäveteinen. Enemmän mua kiinnosti kun lopussa kerrottiin enemmän henkilön arjesta kotona.

Jätin kirjan miitin jälkeen kahvilaan.
Lukuiloa! :)

Nappasin tämän Ramilta, ja vien torin joulukuuseen roikkumaan seuraavan lukijan löydettäväksi.