Kustantajan esittely:

"Kaksitoista eripituista novellia kasvamisesta, ihmissuhteista, poliittisista ja muista valinnoista, rakkaudesta ja kuolemasta.

Koulupoika pinnaa tunneilta mennäkseen eläintarhaan, jonka asukkaat tuntuvat läheisemmiltä ja ”inhimillisemmiltä”, haisevat paremmalle kuin hälisevä kaupunki – Napoli. Vierastyöläiset taistelevat oikeuksistaan työmaalla Ranskassa. Politiikka, tietoinen väkivalta on mukana vaikutuksina ja heijastuksina, jotka etäältä tuntuvat olevan lähellä. ”Maan alla” vietettyyn vaiheeseen kuuluu rakkaus, joka ei löydä vakinaista muotoaan."

***

Kiinnostava kokoelma, kirjamessulöytö.

Olenpa iloinen, että poimin tämän pikkurahalla kirjamessuilta. Kiinnostava, palkittu kirjailija, josta en muista aiemmin kuulleenikaan. Kertoo paitsi oman kirjallisen sivistykseni ohuudesta myös tietysti (ehkä?) siitä, miten vähän Suomessakin loppujen lopuksi julkaistaan muuta kuin angloamerikkalaista käännöskirjallisuutta (vaikka tilanne toki on meillä parempi kuin monessa muussa maassa).

De Lucan novellit ovat tietystä minimalistisuudestaan ja poliittisuudestaan huolimatta samalla hyvin henkilökohtaisia, tietysti jo minämuotonsakin vuoksi. Pidän myös siitä, miten hän onnistuu lyhimmillään muutaman sivun mittaisissa novelleissaan kertomaan kokonaisia tarinoita.

Käännös olisi ehkä hyötynyt vielä yhdestä ylimääräisestä editointikierroksesta.

Tarjottiin hipassa ja kelpasi oitis. Kiitokset!

Vau, todella hieno kokoelma tarinan tasolla selkeitä, ajatuksiltaan mietittyjä ja tekstityyliltään upeita novelleja.

Kirjailija oli minullekin uusi tuttavuus. Hän on italialainen, syntynyt 1950, toiminut aikoinaan vasemmistoliikkeessä, tehnyt ns. oikeita töitä, sittemmin kirjoittanut novelleja, esseitä ja runoja, itseopiskellut kieliä, tutkinut ei-uskovana Raamattua, vuorikiipeillyt. Kaikki tämä vilahtelee näissäkin novelleissa.
Kun kirjailijan genret eivät ole bestseller-ainesta, häntä ei ole käännetty kovin paljon millekään kielelle, suomeksi ilmeisesti vain tämä (In alto a sinistra 1994, suom. 2005).
Typot sekä jotkut hassuudet (jossain oli puutarhoita) panivat minutkin epäilemään, miten kuranttia käännös on, mutta toisaalta tämä on arvokas kustannusteko edizioni Artemisialta, jota täytyykin pitää silmällä.

-ruzena

Hyviä novelleja novellien hyvälle ystävälle!

Verros-paketissa oli salamatkustaja! Kiitos mahtavasta ylläristä, ruzena! Ehkä ymmärrän näistä vähän enemmän kuin siitä lähettämästäsi kortista.

Hienoja, harkittuja novelleja. Teemat ovat aina ajankohtaisia ja koskettavia. Kirjailija on kertonut kirjoittavansa oikeista ihmisistä, ja ehkäpä aitous ja omakohtaisuus välittyvät näistä tarinoista. Paneeli, Kaupunki ei vastannut ja Eräänlainen juoksuhauta taisivat nousta suosikeikseni. Viimeiseksi sijoitettu niminovelli on lopullisuudessaan surullinen mutta tavallaan kaunis, ja en muista koskaan lukeneeni niin kauniisti kirjoista kirjoitettua tekstiä.

Kiitos, kun sain tutustua tähän kirjailijaan! Olisi vähän tehnyt mieli pitää tämä kirja, mutta vein sen miittiin tarjolle.

Kiitos kirjasta, kiltit kierrättäjät!

Ryhdyin jo arvelemaan, että minusta on tulossa novellien ystävä. Niin paljon pidin näistä katkelmista. Ehkä nämä ovat vain niin hyviä. Tähän asti olen yleensä kartellut novelleja. Ne mokomat loppuvat liian pian.
Nämä eivät ole edes mitään hyvänmielen tarinoita ja silti luin mielelläni. Luultavasti en alkukielisistä olisi paljonkaan saanut irti, joten on hyvä että kirja on suomennettu.

Helmet-haaste 25

This is my book #14 in the Reduce Mount TBR 2018 -challence by Dove-i-libri.

Possu sai seuralaisenkin, kun kerran kuoreen mahtuu.
Mukavia lukuhetkiä!

Book #8 in the 2018 Keep Them Moving -challence by Booklady331

No, tätä en ole lukenut. Eli luettavaksi tämä. Kiitoksia.

No, ne novellit joihin jaksoin keskittyä olivat todella hyviä ja kauniita.

Viimeinen novelli jäi mieleen ja se missä kaivettiin kuoppaa oli myös minusta mielenkiintoinen.

Hienoa. Ilman bookcrossia tätä tuskin olisin koskaan lukenut. Kiitoksia siis siitä taas tämän harrastuksen ja edellä käyneiden crossaajien.

Kirja oli päätynyt BC-miittiin Tampereelle jotain kautta, ja otin sen mukaan, koska kuulosti kiinnostavalta, enkä ole paljoa italialaista nykykirjallisuutta lukenut. En tullut tarkistaneeksi kirjaa täältä, ja tulikin yllätyksenä, että tästä oli pidetty näinkin paljon. Hyvä sokkovalinta siis.

(Lisäksi olen aina ajatellut, että helposti mukaan otettavia ohuita, novellikokoelmia ei ole koskaan liikaa, vaikka harvoin niitä tietysti tulee mukaan otettua...)