Jännityksen mestarit 34

Louella Howell makasi sairasvuoteella. Ulkona pimeydessä koirat haukkuivat villisti. ”Minulla on outo tunne, tohtori Westlake... tänä yönä joku tulee kuolemaan...” Mutta Louella ei tiennyt, että samaan aikaan hylätyssä ketunkolossa aivan talon läheisyydessä makasi tuntemattomaksi silvotun tytön ruumis... ja että hän itse oli murhaajan listalla seuraavana. ”Viisi askelta murhaan” on ennensuomentamaton Quentin Patrickin kulta-ajan salapoliisiromaani, täynnä salaperäistä uhkaa ja yllättäviä käänteitä. Suotta ei hän ole Suomen kaikkien aikojen suosituin dekkarikirjailija heti Agatha Christien jälkeen.

Alkuteos: The Dogs Do Bark (1944)
Suomentanut: Pasi Junila

Viihdeviikarit 1989

Kirja varattu Koivula5:lle, jonka hippasin sillä Toivelistahipassa. Toimitus varmaankin Haapajärven megaan ;)

Luin kirjaa mökillä eilen ja tänään ja sepäs olikin iloinen yllätys! No, tunnustaa täytyy, että suurin syy kirjan lukemiseen oli Numerohaaste enkä harrasta jännäreitä, en etenkään pohjoismaalaisten kirjoittajien raakoja esityksiä. Christien, Chestertonin ja Bradleyn kirjat kyllä uppoavat :) Niissä kaikissa tapahtumat muuten sijoittuvat Iso-Britanniaan, myös kanadalaisella Bradleyllä.

Lähtöodotukset olivat siis varsin matalalla, joten ne oli helppo ylittää, mutta kyllä tämä siitäkin huolimatta on vallan mainio kirja ;) Alkuteos on ilmestynyt vuonna 1944 ja tuon ajan dekkareissa vain on sitä jotain. Lisäksi tämä oli niin peribrittiläinen kaikin puolin, että melkein hätkähdin aina, kun kirjassa mainittiin sheriffi. Oli vaikea muistaa, että kirjassa oltiinkin USAssa, ja se jos mikä on vain hyvä asia.

Englantilaiseen maalaisaateliin viittaa niin ilmiselvästi esimerkiksi tämä: "Claran äänensävystä kuulsi selvästi se, ettei hän välittänyt Lulu-tädistä. Hänellä ei ollut käyttöä naisille, jotka eivät kyenneet selviytymään esteradasta hevosen selässä tai ampumaan peltopyytä." :D

Yksi iso plustekijä on Dawn, joka varsin pienestä sivuroolistaan huolimatta tekee kirjasta erityisen. <3 Tyttö muistuttaa Bradleyn Flavia de Lucea ja ihailla täytyy hänen tyyneyttään kriisitilanteissa, kuten nyt vaikkapa murtovarkauden aikana ja jälkeen :D

Tästä seuraavasta huomaa, että ollaan hieman eteläisemmissä koordinaateissa, koska lunta ei ole: "Kerran kompastuin ojaan ja siunasin paksua jääkerrosta, joka pelasti minut hyvin epämiellyttävältä kylmältä kylvyltä. [---] .. pääsin pujahtamaan metsän sisään ja tunsin tuttujen männynneulasten narskuvan jalkojeni alla."

Painovirheitä kirjassa on tuhkatiheään, varmaan sadoittain. Kirjaimia puuttuu tai niitä on liikaa, peräkkäiset kirjaimet ovat vaihtaneet paikkaa, sanoja on kirjoitettu yhteen jne., ".. seikat, jotka eivät tunnut..", ".. ehkä se pokaalin varastamisessa oli sittenkin jotain järkeä.", "Herra partakoon en!", "Mutta se sai munut heti vauilleni.", "Katsoeaasi tuon ramman naisen kauniisiin, huolestuneisiin silmiin ajttelin,.." Jostain kumman syystä nämä virheet eivät tässä kuitenkaan vaivanneet :D Enemmän häiritsivät - tässäkin - englanninkielisten sanojen väärät taivutusmuodot tyyliin "Grimshawen", "Grimshaweta". Lisäksi glukoosi oli tässä "glugoosi" :)

Pari juonivirhettäkin bongasin, tai no, kyse saattaa itse asiassa olla kääntäjän huolimattomuudesta. Westlaken auton tavaratilassa oli kaksi hoitajatar Leonardin matkalaukkua ja myöhemmin ne olivat säilytyksessä hänen (W) talossaan. Siirtovaiheessa kuitenkin Westlake "raahasi hoitajatar Leonardin matkalaukun eteiseen".

Toinen "virhe" liittyy sanoihin murha ja murhe. Kun Walter Grimshawe sivulla 140 "suosittelee ottamaan rauhallisesti, mikäli sheriffi ei halua taas uutta murhaa tutkittavakseen", sivulla 173 todetaan hänen sanoneen "jotain uudesta murheesta, jos sheriffi ei ottaisi rauhallisesti".

Kirjan suomenkielisen nimen valintaa en ymmärrä, vaikka eihän alkuperäisen nimen kääntäminen suoraankaan olisi onnistunut, kysehän on lorusta. No, tämä nimi kelpaa toki, osallistun kirjalla siis Alejandan Luetaan numeroita -haasteeseen ;)

Edit 2.7.2018: Tykkäsin Hugh Westlakesta ja toki myös serkuksista Quentin Patrick niin, että laitoinpa toisen Westlake-kirjan toivelistalleni. Hiukan oli hankala saada selvää, missä serkusten lukuisista kirjoista tohtori W seikkailee..

Edit 3.7.2018: Merkinnän kuvassa kirja on lähi-Starbucksissani :)

Koivula5 saa kirjansa viimeistään varsinaisena megapäivänä, miittejä on toki jo ennen lauantaita :) Lukuiloa ja hyvää megaviikonloppua!

Valitettavasti Koivula ei saanut tätä Megassa, kun kirja oli piiloutunut minun kassini :( Mutta ehkä ensi viikonloppuna?

Haapajärvellä sain tämän, ei ihan mega-viikonloppuna mutta sen muisteluviikonloppuna! 😊 Kiitos lähettäjä Taryalle ja kuriiri Taavinalle!
Olipas vanha kirja; oli mielenkiintoista huomata se monessa kohdassa (mm. asenteissa).
Hmm, siivous jatkui vasta seuraavana päivänä, kun uppouduinkin tämän lukemiseen koko illaksi! 😄
Numerohaasteeseen.

Helmikuun voittajalle jännitystä.

Kirja saapui perille tänään. Paljon kiitoksia!