Otin Savukosken kirjaston poistokirjahyllystä .

Takakannesta:
Istanbulilainen Asya Kazanci rakastaa Johnny Cashia ja ranskalaisia eksistentialisteja. Samassa talossa Asyan kanssa asuvat hänen äitinsä, isoäitinsä, isoisoäitinsä ja tätinsä - kaikki vahvoja naisia, joilla on oma tarinansa kerrottavanaan. Miehiä talossa ei näy: heitä vaivaa sukukirous, jonka takia he eivät elä juuri neljääkymmentä ikävuotta vanhemmiksi. Suvun ainoa elossa oleva mies on paennut kirousta Amerikkaan. Kun Asyan amerikkalais-armenialainen serkku saapuu vierailulle, Turkin ja Armenia nykyisyys ja menneisyys törmäävät voimalla yhteen. Kauan sitten unohdetut sukutarinat muistuttavat olemassaolostaan ja siitä, kuinka vaikeaa on elää menneisyyden kanssa, tai toisaalta sitä tietämättä.

EDIT: Toivelistaräpäkkinä lähti eteenpäin.

Kiitos Lunatum tästäkin postitse tulleesta teoksesta. Mielenkiintoiselta tosiaan vaikuttaa.
Luettavien pino on tällä hetkellä kovin korkea, muttta kyllä tämäkin jossain kohdin tulee luettua.

Luettu. Ja taas vähän kaksijakoiset tunnelmat. En tiedä, ei tää nyt ollut ihan huippu. Jotenkin koko ajan aavistelin, että mikä tässä on ideana ja miten tämä tulee etenemään. Ja lähes niin tapahtuikin. En tiedä, oliko se sitten hyvä vai ei.
En osaa sanoa, kuinka realistista tämä olisi. Jotenkin moni asia tuntuu uskomattomalta, mutta voihan se olla realististakin. Nooo, kaikkea ei tarvikaan tietää - ja fiktiotahan tämä kuitenkin on....

Tämän kirjan lähitulevaisuus on selvillä, eli se muuttaa piakkoin uuteen kotiin.

Tämä on pakattu Synttäripakettiin ja lähtee sankarille postitse.

Hyvää Syntymäpäivää!

oi kiitos!

Kirjanvaihtohyllyyn viety