Bridgetin saagan kolmas osa.

Vähän pelkäsin etukäteen, mutta hyvin kävi: kyllä Bridget tälläkin kertaa sai minut puolelleen. Alku oli ehkä vähän kankea, mutta kun tarina pääsi vauhtiin, se oli menoa se :) Keski-ikäisen, pienten lasten äidin elämään oli sitä paitsi helppo samastua, kun sellainen olen itsekin.

Tässä pari arviota/lukukokemusta:
http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/kirjat/helen-fielding-bridget-jones-mad-about-the-boy/1693158
http://www.lily.fi/blogit/tuhat-ja-yksi-kirjaa/haikean-hilpea-bridget-jones-mad-about-boy

Thanks! I have an ex-workmate who is a spitting image of Bridget, the same logic, the same problems... Looking forward to seeing what Bridget is up to now. Her soulmate is in mid-separation.

Oops, tämä kirjahan oli Bridgettiä suomeksi! Jos otsikko on sama kuin englanniksi, niin vanhakin voi mennä vipuun. Ihmettelin kyllä vähän, miten Annimanni oli kirjoittanut journaalin suomeksi, mutta panin sen tilapäisen mielenhäiriön piikkiin...
Kurkistin sisään sen verran, että tuli huoli: Missä on Darcy??

Voi Mark :(

Olen lukenut edelliset Bridgetit englanniksi, joten on vaikea arvioida oliko kirja oikeasti niin erilainen kuin edelliset, vaikuttiko eri kieli vai onko Bridget vain aikuistunut näin paljon. Siis kyllähän Bridgetin tunnisti ja hauskoja kohtia löytyi, mutta aivan samaan hulvattomuuteen kirja ei yltänyt kuin edeltäjänsä. Tummia sävyjä oli tietenkin Bridgetin leskeyden vuoksi (nyyh), mutta voi miten Danielkin oli kesyyntynyt.
Roxsterin ja Joneseyn viestailu oli mainiota luettavaa, sillä textariflirttihän on hykerryttävän hauskaa, jos sattuu olemaan joku, jolla on samanlainen huumorintaju. Sitä on hyvällä tuulella pitkään verbaaliakrobatiasession jälkeen, kun vitsiä pallotellaan edestakaisin ja toinen jatkaa sopivasti siitä mihin toinen jäi. Ainoa akrobatian laji joka meikäläiseltä sujuu. Ilkka Kanervalta textariflirtti tosin karkasi käsistä ja hän menetti pallinsa - alltså ulkoministerin pallin.
Kirjassa liikuttiin minullekin tutuissa Lontoon osissa - veljeni kummitäti asui melkein 30 vuotta Golders Greenillä alueen about ainoana ei-juutalaisena. Miehensä kuoleman jälkeen hän muutti Hampsteadiin ja miehen tuhkat on siroteltu kirjassa useamman kerran mainitulle Hampstead Heathille, jossa pariskunta käveli joka sunnuntai [jos sukulaiseni sattuvat lukemaan tätä, niin mie haluan tuhkani Kaivopuistoon, kiitos]. Primrose Hillillä en ole käynyt, mutta oli hauska sattuma, että kirjan lumileikkejä harrastettiin siellä, sillä minulla on vaikka kuinka monta pittoreskia lumipostikorttia kyseisestä paikasta.
Bridget kävi kanssani Tallinnassa ja koiranäyttelymatkaseura varasi kirjan seuraavaksi, eli varattu Chantilille.

Bridget lähti kuriirikyydillä kohti Chantilia ja Keravaa.

Lähti eteenpäin Keravan miitissä

Keravan miitissä bongasin toivekirjani, ja sehän lähti samantien luettavaksi! Kiitos!