It's a new month... time for some new bug fixes!
While Matt is still working on harnessing the book data that we all have contributed to, and making it available for searches, he's also been rather busy fixing other things, and even adding some nifty little features. Read all about it in this Announcements forum post.
Kalliomaalaus
3 journalers for this copy...
Journal Entry 1 by Joika from Oulu, Pohjois-Pohjanmaa / Norra Österbotten Finland on Saturday, August 16, 2014
Vuosituhantiset kalliomaalaukset ovat Eeva Tikan upeakuvaisten, luonnonläheisten runojen lähtökohtana. Vaivattomasti runon minä siirtyy suden, sammakon tai käärmeen nahkoihin ja kuvaa läikähtelevin tunnoin luontoa, läheisyyttä, yksinäisyyttä, sanojen puutetta ja ihmisen ikävää toisen luo.
Palkitun prosaistin ja sadunkertojan ensimmäinen runokokoelma.
Gummerus, 1987, 94 sivua.
Palkitun prosaistin ja sadunkertojan ensimmäinen runokokoelma.
Gummerus, 1987, 94 sivua.
Journal Entry 2 by Joika at Oulu, Pohjois-Pohjanmaa / Norra Österbotten Finland on Saturday, October 11, 2014
Näissä runoissa pääsee lukija lähelle vettä ja metsää, ihmisen alkuperäistä asuinsijaa. Näissä ollaan luonnon kanssa symbioosissa. Jotenkin nämä runot sopivat juuri nyt minun luettavikseni. Ehkäpä tällä vuodenajalla (kun olemme talven kynnyksellä) on vaikutusta, mutta olen kyllä muutenkin viime aikoina pohdiskellut "back to nature" -tyyppisiä asioita.
Tikan sanailu on maagista.
"..
Ei syksy ole paha vuodenaika,
se vain muuttaa puiden matematiikan
syrjäyttää kertojan ja jakajan ja nimittäjän
ja panee pystyyn hajottajien pidot.
Niissä riemuitaan.
.."
Tikan sanailu on maagista.
"..
Ei syksy ole paha vuodenaika,
se vain muuttaa puiden matematiikan
syrjäyttää kertojan ja jakajan ja nimittäjän
ja panee pystyyn hajottajien pidot.
Niissä riemuitaan.
.."
Oma maa mansikasta -valittuna tämä "hirvi" matkustaa Helsinkiin.
Mansikkakirja saapui jo eilen. Pitää aina haastaa omat ennakkoluulonsa. En nimittäin ole koskaan ollut mikään runonlukijaihminen ja silti otin riskin, että runoja tulee ja niinhän niitä tuli :D (olisihan tämä voinut olla jonkun romaanin alkusivukin). Runokirja ei toki tarkoita sitä, etten siitä voisi pitää. Joskus aikoinaan ihastuin Pablo Nerudan runoihin ja ainakin tuon mansikkanäytteen perusteella voisin kuvitella, että pidän myös näistä. Kiitos kirjasta, Joika! :)
Ihan hävetää, miten kauan tämäkin majaili hyllyssäni, vaikka oli lopulta luettavissa lähes yhdeltä istumalta. Voin taas todeta, että runot eivät kerta kaikkiaan ole minun juttuni, mutta hyvä se on aina välillä yrittää. :D Sen verran koitin tästä saada irti, että otin talteen edes yhden runon (kuvassa), joka edes jotenkin avautui. Osallistun tällä BC Helmet -lukuhaasteeseen (Kohta 33. Kirja, jonka voi lukea kerralla alusta loppuun) ja Välipalahaasteeseen.
Miitissä seuraavalle. :)
Kiitos, runot lähtivät minun matkaani.
Käyn hyllyäni läpi ja merkitsen saataville kirjoja, joita en ihan välttämättä halua tai jaksa lukea.
