WSOY 1998. 69 s.

Vaatimattoman näköinen kirjastopoisto, mutta sisäinen kauneushan on tärkeintä. Siispä kauniita lukuhetkiä!

Lämmin kiitos ruzena tästä runokirjasta. Osasit kyllä yllättää ihanasti minut. Myös kauniit, leimaamattomina tulleet postimerkit lähtivät kokoelmaani. Tämä jää nyt pysyväiskokoelmaani :)

Hieno kirjanen, vaikka ihan kaikkia runojen sanomaa en niin heti sisäistänytkään. Löytyi kuitenkin kirjasta lempirunonen:
Sivuilla 27 ja 28 ja teksti menee näin:

Rakas kirjeystävä

Varis vastassa pihalla, vanhan muiston
julkea, jonkin kemiallisen yhdisteen tavalla

rääkäisevä. Muuten tänään kaikki, selvää
pilvet horistontissa nousevat leipätaikinana

kipsinsileinä rintoina, tuhansien amorien,
kerubien aikaansaamana nektarpilvenä,

jäsenien riehakkaankuumana ilona jumalallisen
painiottelun jälkeen! Ehkä. Nopeat sateet,

ne hengen lähettämät astmaisessa tuulessa
soivat vedot ovat sinkin, lyijyn, ja tunteiden

vesiväripaletin harvinaisimman napin sukua.

Vaikeaa kuvata koivujen mollisointuisia
taudinpilkkuja kuin suusta ulostyönnetyissä kielissä,

tai erään lähestyvän vuodenajan joka paikkaan
tunkevia kouria, housunvyötärön, villapaidan

alle. Niin on jo vetänyt ikkunan
tilkitsemättömistä vaoista. Paperinohuista,

ja jollakin itäisellä, muinaisella murteella
ujellus kuiskaa vislaten, klarinetin

korkeimmin sävelin, nuotein koirapillin.
Vaikka vaikeaa on siihenkään yrittää vastata,
takaisin, kuin yhtä huomaamatta kokonaan
ohimennen,mieltään kruunaamatta.



Edelleenkin olen sitä mieltä, että säilytän tätä pysyväishyllyssäni :)

Hyvää matkaa kirjalle ja mukavan koskettavia lukuhetkiä löytäjälle.