(Torka aldrig tårar utan handskar; 1. Kärleken / 2012)

Esittely Elisa Kirjan sivulta:

"Eletään syksyä 1982.

19-vuotias Rasmus lähtee Tukholmaan eikä aio enää koskaan palata kotikyläänsä. Rasmus on aloittanut matkan omaksi itsekseen. Tukholmalainen Benjamin on nuori, kunnollinen Jehovan todistaja, ahkera kenttätyössään. Erään monista ovista avaa Paul, joka näkee välittömästi Benjaminin lävitse. Siitä kohtaamisesta alkaa Benjaminin pitkä matka. Jouluna, saman oven takana, hän ymmärtää tulleensa perille.

Jonas Gardellin trilogian Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin ensimmäinen osa, Rakkaus, on kiihkeä matka 1980-luvun alun tukholmalaiseen homokulttuuriin ja kahden nuoren miehen matkasta osaksi yhteisöä. Rakkaus on kertomus vapautuksesta, jota varjostaa jo sairaus monenkaan sitä ymmärtämättä. Ei, ennen kuin on liian myöhäistä. Kun yksi pirullinen virus jo tekee tuhoaan.

Ja viattomuuden aika päättyy."

Pidin faktan ja fiktion yhdistymisestä, ja olihan tarina mielenkiintoinen (vaikkakin aika karu). Mutta kun pitkin matkaa vihjailtiin jostain maailmanlopusta joka odottaa aivan nurkan takana, eikä siihen kunnolla päästy tämän kirjan aikana, herää kysymys miksi tästä ylipäätään piti tehdä trilogia. Kyyninen lukija haistaa markkinamiehen rahantekokikan. Mutta joo, mieleen jäävä kirjahan tämä oli, ja 2- & 3-osat pysyvät toivelistallani.

Kirja siirtyy sakirmolle ensi kerralla kun tapaamme, ja sitten se on myös mukana LiskoMiettisen toivelistahaasteessa.

Kiitos toivekirjasta! Unohdinkin jo, että kyseessä on trilogia. Saa nähdä tuleeko niitä muita osia luettua, kun tv-sarja on vielä aika tuoreessa muistissa... Miksipä ei, jos kirjalla on siihen on jotain uutta annettavaa.

Tämä oli tosiaan mielenkiintoisesti kirjoitettu, mitä nyt toistoa ja tietynlaista liiottelua oli välillä omaan makuuni vähän liikaa. Kiitos taannoisen tv-sarjan ja ihan omienkin 80/90-luvun muistikuvien, yllätyksiä ei juonessa ollut eikä varmaan ole tulossakaan, joten ehken jaksa lukea tätä surullista ja masentavaa tarinaa enää kahden lisäkirjan verran.

Toivelistahipasta Tmarjulle seuraavaksi!

Kiitos Sakirmo tästä toivelistakirjasta!

Edit 30.12.2015
Olen edellisten lukijoiden kanssa samoilla linjoilla. Eli karua karua, muttei varsinaisesti mitään uutta. En ole lukenut tätä kirjatyyppiä vähään aikaan, joten siinä mielessä pidin kirjasta. Mutta eihän tässä mitään yllättävää ollut, fakta ja fiktio yhdistyvät toisinaan onnistuneesti ja toisinaan taas....No ehkä tämän tarkoituskin on liioitella.

Saattaa jäädä mullakin jatko-osat lukematta.

Kirjalle on löytynyt uusi koti, eli se on lähdössä matkalle.

Tämäkin menee synttäripakettiin, joka kyllä koostuu aika synkistä kirjoista. Mutta, toivotaan, että vastaanottaja kestää sen =)
Paljon Onnea näin jälkikäteen!

Kiitos kirjasta! Tämän lukemista olenkin haaveillut pitkään :)

Upea lukukokemus. Eräs tuttavani aikoinaan suositteli tätä trilogiaa. Mielenkiintoista lukea faktatietoa fiktion joukossa.

Miitissä eteenpäin. Lukuiloa!

Nappasin Kuopion miitistä mukaani. Kiitos kirjasta ja miittiseurasta!

Aloitettuani kirjan päätin tarkistaa, olisiko tv-sarja Areenassa ja sieltähän se löytyi. Oli pian poistumassa, joten katsoin samalla myös sarjan tätä lukiessani. Pidin kyllä tv-sarjasta, kirja ei minusta kerronnaltaan sinänsä niin erityistä tekstiä ollut, mutta yhdessä nämä olivat hyvä kokonaisuus. Kirjastosta lainasin kyllä jo toisen osan, jotta voin tuoreeltaan lukea senkin.

Kirjaston vaihtokärryyn.