Saksankielinen alkuteos Fünf, 2012
Suomentanut Anne Mäkelä
Atena, 2014
Pokkari, 421 s.

Nähtäväksi jää onko tämä minulle liian jännä ;)

***
Tarjolla ringiksi heinäkuun (2014) alusta.
Lukuaikaa se perinteinen kuukausi - mutta kirja voi ihan hyvin kiertää PKS-miitissä kädestä käteen; ja lisää lukuaikaa saa ilmoittamalla.

duffeli (Helsinki)
Flower78 (Kerava)
Tyrnimarja (Helsinki)
Tarya (Helsinki) loppupäähän rinkiä

jatkoksi pääsee mukaan, jos joku haluaa.

Annelis (Kerava)

takaisin TiiMalle,
ja mahdollisesti sukulaiskierrokselle.

Edit. 8.10.16 Rinki päättynyt aikoja sitten :D

No nyt on kirja luettu. Alku oli tosi mukaansa tempaava, mutta mulla vähän takkus keskivaiheen jälkeen, loppu oli hyvä. Olisi voinut olla ihan aavistuksen lyhyempi tuosta keskivaiheilta.

Kirjaa on kauheasti kehuttu, mutta ei tämä mun mielestä nyt niin hyvä ollut. Tosin täytyy muistaa, että en ole mikään dekkarien suurkuluttaja, joten siinäkin saattaa olla osatekijä, etten kuulu tämän kirjan hehkuttajiin. Odotukset olivat ehkä vähän liian korkealla.

Kun pelkäsin, että tämä olis kamalan jännä, niin ei mun mielestä. Tai en eläytynyt sitten niin vahvasti, en tiedä.

Kaikkein eniten tässä tykkäsin siitä kuinka päähenkilöä kuvailtiin ja hänen ajatuksen juoksuaan. Muutamaa muuta henkilöä olisi voinut tuoda samalla tavalla enemmän esiin.

Kirja lähtee rinkikierrokselle pääkaupunkiseudun seuraavassa miitissä, ellei joku muu vielä ilmoittaudu mukaan sitä ennen. Tai jos duffeli ei ole tulossa seuraavaan miittiin, niin sitten tämä lähtee postissa eteenpäin.

Rinki lähtee nyt liikkeelle, mikäli duffeli pääsee paikalle - tai sitten viimeistään PKS-miitissä 10.7.

Jännittäviä lukuhetkiä kaikille!

Pääsin tapaamispaikalle eli kiitokset kirjasta! Luen kesken olevan kirjan pikapikaa loppuun, niin pääsen tähän käsiksi.

Tämä oli ihan hyvä dekkari, mutta en suoraan sanoen ihan ymmärrä sitä kehujen määrää ja laajuutta, jonka tämä kirja on saanut osakseen. Olen lukenut vähintään yhtä hyviä dekkareita vaikka kuinka paljon, mutta ei niitä ole näin paljon hypetetty. Johtuuko se geokätköilyn mukana olosta vai mistä, en tiedä.

Itseäni suorastaan vähän ärsytti se opettavainen tyyli, jolla kätköilystä kerrottiin. Lisäksi kolmannen murhan syy selvisi tutkijoille omituisen nopeasti, vaikkei sen selvittämiseen mielestäni ollutkaan riittävästi perusteita.

Loppua kohden tarina parani ja tunnelma tiivistyi, vaikka ei tämä mitenkään erityisen jännittävä kirja ollut verrattuna esimerkiksi Karin Slaughterin dekkareihin (jota muuten siteerataan pokkaripainoksen kannessa). Hienoa, että loppu ei lässähtänyt vaan päinvastoin, kaikki palaset loksahtivat kohdalleen ja tapahtumat saivat selityksensä.

Tämän pienen kritiikin kirja saa osakseen vain siksi, että kirjaa on ylistetty niin paljon ja niin monessa paikassa. Muuten olisin lukenut sen varsin tyytyväisenä.

Kiitos TiiMa, että sain mahdollisuuden lukea kirjan! Kirja siirtynee eteenpäin pääkaupunkiseudun elokuun vakiomiotissä.

Rinkikirja jatkaa matkaansa pääkaupunkiseudun kuukausimiitissä. Jännittäviä lukuhetkiä!

Kiitokset duffelille tämän rinkikirjan tuomisesta sekä tietysti kiitokset myös TiiMalle, joka on laittanut kirjan kiertämään. :) Luen tämän syyskuun miittiin mennessä, jossa se siirtyy Tyrnimarjalle.

Nyt on vihdoin tämä luettu. Tykkäsin siitä, että tämä keskittyy minulle vähemmän tutun aiheen, geokätköilyn, ympärille. Siitä en tosin osaa sanoa kuinka uskottavalta kaikki kirjassa oleva geokätköilyyn liittyvä vaikuttaa, ehkä joku harrastaja osaa kertoa paremmin? Tykkäsin myös siitä, että tämä sijoittuu Itävaltaan, sillä en muista ikinä ennen lukeneeni Itävaltaan sijoittuvaa dekkaria (tullut luettua lähinnä pohjoismaisia dekkareita).

Kuten TiiMastakin, minustakin alku vaikutti tosi mielenkiintoiselta ja jännittävältä, mutta sitten se keskivaihe tuntui jotenkin puuduttavalta lukea (muutama ruumis vähemmänkin olisi riittänyt ;) - tosin silloin kirjan nimenhän olisi pitänyt olla jotain muuta kuin Vii5i) ja mielestäni kirja on hieman liian pitkä. Loppu oli sitten taas mielenkiintoisempia ja yllättäväkin. En osannut kyllä millään arvata etukäteen mistä tässä kaikessa oli kyse.

Sen verran hyvä tämä kuitenkin oli, että haluaisin kyllä lukea Poznanskin uudemman kirjankin Sokeat linnut.

Kirja siirtyy ringin seuraavalle lukijalle eli Tyrnimarjalle pks-miitissä.

Miitistä sain mukaani, kiitti!

Ihan ok hyvä jännäri, jonka parissa aika hurahti siivillä. Aika julma juttu ja hyvä siinäkin mielessä, että ainakin minulle tekijä tuli täysin puskista. Yleensä tuppaan aavistamaan syyllisen jo puolivälissä kirjaa:)
Eli hyvin rakennettu juoni. Ja geokätköilystäkin opin yhtä ja toista:)
Kiitos ringistä!

Taryalle joko 14.10 miitissä tai kuriirin välityksellä.

Rinkikirja annettiin illan vakiomiitissä, kiitos! Hiukan pelottavalta tämä vaikuttaa, mutta murhien ja kätköilyn yhdistäminen kiinnostaa - noin niin kuin teoreettiselta kannalta :D

Seuraavana ringissä on Annelis, olisikohan se sitten Kerava-miitin paikka? ;)

No se Kerava-miitti oli ja meni, mutta onneksi Annelis on huomenna Helsingissä :) Kauanpa panttasinkin tätä kirjaa, anteeksi! Oli se mukana joulunvietossa, mutta en ehtinyt pyhinä lukea kuin neljä kirjaa :(

Vajaat viisikymmentä sivua olin lukenut tästä aiemmin, mutta selasin nekin nyt läpi ennen kuin jatkoin lukemista. Lopulta luin kirjan pari päivää sitten kertaistumalla - siitä huolimatta, että se kesti aamukahteen-kolmeen ja aamulla oli herätys seitsemältä :) Joskus puolenyön jälkeen kävi mielessä, ettei kirja ehkä ole ihan fiksuinta luettavaa ennen nukkumaanmenoa, mutta ei tämä kai sitten lopultakaan ollut sillä tavalla jännittävä, että olisin nähnyt painajaisia :)

Luen tosi vähän dekkareita tai ylipäätään mitään kirjoja, joissa on väkivaltaa, joten en osaa sanoa, eroaako Vii5i muista vastaavista muuten kuin tuon kätköilyn osalta. Ja se riittääkin minulle :D Rakas harrastus sai kyllä uusia piirteitä Poznanskin käsittelyssä :P Oli jännä huomata, että suomentajalla oli ollut apunaan tuttu kätköilijänimimerkki. Siltikin ainakin yksi epätarkkuus kirjassa oli: ei Draschen olisi tarvinnut ostaa älypuhelimeensa navigointiohjelmaa vain tätä tutkintaa varten, koska ilmaisia hyviä sovelluksia on tarjolla ;) Lisäksi jossain kohdin oli epäselvää, mitä laitetta (gps/navigaattori) etsinnässä käytettiin. Tietyillä autonavigaattoreilla voi kyllä etsiä kätköjä, mutta ko. kohdassa tuskin tarkoitettiin autonavia :)

Toinen epätarkkuus liittyi oikeuspsykologi Kossariin. Kirjan alkupuolella hän esitteli psykologian opintojaan, keskivaiheilla hänen väitettiin olevan oikeuspsykiatri eli lääkäri ja lopussa titteli oli taas oikeuspsykologi.

Ja kun hiuksia ryhdyin halkomaan, vielä kolmas asia: kirjan sivulla 160 brittiläinen dekkarikirjailija Ken Follett on menettänyt yhden t-kirjaimen - aika noloa, vaikka syy olisikin kääntäjän :O

Enkä malta lopettaa, vielä yksi kohta tuli pisti silmään :P Koulun äidinkielen tunnilla opetettiin, ettei sama relatiivipronomini voi olla sekä subjektina että objektina. Niinpä on kieliopillisesti väärin sanoa: "Hän oli kaunis, ystävällinen nainen, joka oli romahtanut hautajaisissa ja oli vietävä pois sairasautolla."

No niin, kun nyt on suurin osa pikkupuutteista käsitelty, voinkin antaa kirjalle yhdeksän tähteä :) Jossain puolivälin kohdalla luulin arvaavani, mistä oli kyse, mutta metsään meni. Varsinaista juonta en kommentoi, jotta en spoilaa seuraavien lukukokemusta ;) Omat koordinaattilaskuni menivät sekaisin tämän mysteerikätkön neljännen osan kohdalla (s. 154 ja 274). Jos tuossa ei ole virhettä, tässä lienee syy, miksi niin moni mysteerikätkö on minulla ratkaisematta :D

Matkapuhelinoperaattorien tukiasemien käyttäminen vähän mietitytti; onko tosiaan niin, että taviskansalaiset tietävät, minkä tukiaseman alueella milloinkin ovat, vai onko se vain kirjailijan luovuutta?

Ai niin, anatomiastakin opin uutta, enpä tiennyt että peukalossa on päkiä, mutta kyllä se tosiaan peukalon taipeessa on :)

Dekkarien ystävää minusta ei tämän kirjan myötä kumminkaan tullut, vaikka kirjasta tykkäsin :)

Kirja siirtyy ringissä seuraavalle pk-seudun vakiomiitissä :) Osallistun kirjalla Alen Kirjan vuosi 2015 -haasteeseen.

Kiitos kirjasta, kiltit kierrättäjät!
Jospa nyt en lukisikaan noita muita merkintöjä. Luen vasta, kun olen lukenut kirjan ensin.
---

Kas vain, journali on tekemättä ja toisten journalit lukematta.
Minusta geokätköjutut olivat oikein mukavia ja mielenkiintoisia. Se, mitä kätköistä löytyi, oli vähemmän miellyttävää. Geokätköistä löytyy oikeastikin joskus epämiellyttäviä yllätyksiä. Esimerkiksi Forssassa on vaikuttanut kätköilijä, joka sotki löytämänsä kätköt ulosteeseen. Mieleltään häiriintynyt kätköilijä siis hänkin. Saapi olla kiitollinen ettei hän keksinyt kätkeä korvia yms. ruumiin osia.
Epämiellyttävistä osioista huolimatta kirja oli lukemisen arvoinen. Sitä ei vain kannattanut lukea illalla viimeksi pahojen unien välttämiseksi.

This is my # 69 in
"KEEP THEM MOVING 2015" Challenge arranged by Booklady331.

Kirja kotona taas. Täytyy vähän katsoa mihin se seuraavaksi suuntaa.

Kiitos rinkiin osallistujille kommenteista, niitä on aina kiva lukea :)

Tämä näyttää edelleen olevan useammallakin toivelistalla, joten lähetin kirjan Annelis-kuriirin matkassa kohti Niksua.
Jännittäviä lukuhetkiä!

Sain toivelistakirjan luettavaksi, Kiitos Tiia ja annelis kuriiri, jätän tuon uistiilapun irjan välii niin voin sitten seuravasi aantaa niksulle. Torstaista lähtien ku alaa uudet työkuvviot ni on aikaa luea nääitäin kirjoja enemp jota mä en suostu iltaisin ennen nuumaanmenoa luemaan vaika tyäsiniki muuten kirjasta. nimimerkillä bc-urani alussa erehdyin lukemaan dekaria sängyssä ja yllä näin sitten pinajaisia oita en ollu varmasti nähnyt 10 vuoteen.

Varattu niksulle lukemisen jälkeen

no nyt tuli vihdoinki luettua tämä ja tämän kun alottaa ni sittenpä se tulee luettua joko minulla oli ajatuskatkoksia raaimpien juttujen kohdilla tai sitten tämä ei ollu ni raaka ku kuvittelin etukäteen. toisaalta jos en ite olisi kätköilijä tai ilman kätköilyjä tämä kirja olisi jäänyt kesken.

katsotaan jos tekisin iltalenkin ja kävisin puottamas tämän niksun postilaatikkoon.

Lukuiloa toivelistakirjan parissa :)

Kiitos yllätyksestä, Kesis! Kiva kun jaksoit lenkkeillä eilen meille asti.

Kirja on ollut minulla toivelistalla senkin jälkeen kun minua toivelistahipattiin tällä kesällä 2015. En ole saanut kaikkia hippakirjoja koskaan itselleni, joten siksi tämä Nipo-Niksu käytäntö. Tekisi mieli aloittaa kirja heti mutta sitten ajattelin toisen kerran. Olen menossa vielä tänä syksynä mökille yksin lasten kanssa ja ehkei tämä ole parasta mielikuvitukselle keskelle ei mitään säkkipimeään.

Tosiaan, syksyinen mökkiviikko on takana ja otin tämän heti luettavaksi. Ehkä aavistus liian raaka minun makuuni mutta geokätköily toi lisämielenkiintoa dekkariin. Bea jäi jotenkin etäiseksi hahmoksi ja mietin luenko kirjailijan toisen teoksen jos se joskus tulee vastaan. Ja mikä tarkoitus oli Jakobin kouluongelmilla aluksi kun niitä ei sitten enää jatkossa ollutkaan? Otteessaan pitävä jännittävä lukukokemus kaiken kaikkiaan.

Alelle, jos et oo lukenut niin kannattaa kyllä. Paketin täytettä.

En ole lukenut. Kiitos siis :)