Kovakantinen. - suomennos ja esipuheen kirjoittanut Kaarina Ruohtula. - Ilmestynyt ensi kerran suomeksi WSOY:n kustantamana 1915
Alkuteos: Jane Eyre, 1847

www.kirjasampo.fi (12.4.2014):

Jane Eyren ja Mr Rochesterin synkänkaunis rakkaustarina on lumonnut monet lukijasukupolvet ennen meitä, ja sen vetovoima viettelee ja vangitsee vielä uudella vuosituhannellakin. Köyhän ja vaatimattoman kotiopettajattaren ja rikkaan ja tuiman kartanonherran suhde, jonka ylle lankeaa tornikamariin teljetty kaamea salaisuus, koskettelee lukijan herkimpiä tuntoja - jännityksennälkää, mystiikanjanoa, romantiikankaipuuta - mutta on silti vahvasti todentuntuinen. Charlotte Brontën intensiivisen kertojanäänen kuljettamana Viktorian ajan englantilainen maaseutu siirtyy yhäti tuoreena nykypäivään.
(Takakansi)

Lukuiloa!

Uskomatonta, mutta totta - tai sitten ei. Siis uskomatonta.
Niin, eli en ole tätä maailmankuulua kirjallisuuden klassikkoa vielä tähän päivään mennessä lukenut. Nytkin se menee odottamaan oikeaa hetkeä, mutta enää ei ole syytä olla lukematta.
Kiitos Sumako!

Vuonna 2023 vihdoin tuli aika lukea tämä.
On tunnustettava, että lukeminen ei ollut helppoa. Tekstiä on niin paljon ja se on tiiviisti kirjoitettua että olisin kuvitellut sivuja olevan enemmän kuin 470.
Täytyy kyllä myöntää, että hämmästyttävää, miten 18-vuotias kokematon papintytär osaa kirjoittaa noin hyvin rakkaudesta ja rakastumisesta, etenkin keski-ikäisen miehen (Edward Rochester) näkökulmasta.
Mutta niin hän vaan osasi.

Minulle kirjasta teki ajankohtaisen se, että tämän pohjalta dramatisoitu Kotiopettajattaren tarina -näytelmä on Rovaniemen Teatterin ohjelmistossa näytäntövuonna 2023-24.

Osallistun tällä BC-Helmet 2023 haasteeseen; tämä on mulle numero 18 eli alkuperäinen teos on englanninkielinen.
Samalla sain haasteen valmiiksi.

Vein kirjan postin automaattiin aamulla matkalla töihin.
Lähetyksen vastaanottajaksi olin kirjoittanut Joikan.
Hyviä lukuhetkiä ja tervetuloa katsomaan näyttämöversiota kyseisestä teoksesta!

Kiitos kirjasta! Olen lukenut kirjan ruotsiksi v. 1999. Mutta nyt luemme kirjapiirissä tarinan, joten minun on luettava uudestaan. Ja ei haittaa, sillä tykkäsin ainakin ensimmäisen kerran tarinasta. Ja olen toki nähnyt filmatisointeja. Teatteriesitys on maaliskuun lopussa, siihen mennessä luen!

En muistanut kuinka yksityiskohtaista kuvausta teksti olikaan tai kuinka hitaasti tapahtumat etenivät. Ensimmäiset 100 sivua olivat jotenkin tuskaista luettavaa minulle, mutta sitten helpotti. Oliko kyseessä "löysät pois" vai oliko Janen lapsuus ja nuoruus niin ikävää, että se uuvutti. Olihan se synkkää, mutta ei nyt sentään ihan ylitsepääsemätöntä. Eräs kirjapiiriläisemme valitteli että sivut 200-300 olivat tylsiä.

No, joka tapauksessa kyllä oli hyvä romaani. Jane on niin hyvä. Hän seisoo sanojensa takana ja on aivan liian hyvä sielultaan.

Kävimme katsomassa myös näytelmän Rovaniemen kaupunginteatterissa viime lauantaina. Näytelmäsovitus oli myös mainio, ja meillä syntyi paljon paljon keskustelua sekä kirjasta että näytelmästä.

Tämän kevään äidinkielen yo-kirjoituksissa oli myös eräässä aineistotehtävässä ollut kohtaus kirjasta, jonka perusteella piti analysoida rakkausromaania. Aina ajankohtainen teos siis!