WSOY 2013. 261 s.
Sarjakuva-Finlandia 2014 (valitsija Santtu-Matias Rouvali)
Tekijän omiste mulle.

1840-luvulle ja Ouluun sijoittuva tarina kertoo körttiläisistä, aikansa perussuomalaisista.

-ruzena

Kyllä kyllä.

Rinki:

lunatum, Savukoski (postittaa edelleen)
LolaRobin, Vammala
erpax, Tre
-Kata-, Tre
.
.
ja Joku postittaa Tampereelta Jollekulle. Sinulle? Ilmoittaudu PM:llä mukaan!
.
.

Journaloi kirja saatuasi. Lue ja postita tai toimita edelleen mielellään kuukauden sisällä. Kirja kelpaa n+1 kohtaan Kirjan vuosi 2015 -haasteessa. Voit vaikka nolostella sitä, että luet sarjakuvia, aikuinen ihminen!


Lähtee liikkeelle yhteispakettina Maus -sarjakuvaromaanin kanssa, mutta myöhemmin kirjat voivat kulkea erilläänkin, jos joku on jo lukenut toisen tai toisen. Kunhan kulkeutuvat minulle aikanaan. Ja niitä saa pitää minun puolestani kauemmin kuin sen kuukauden, jos vaikka miitit eivät osu tai ei aina pääse.

Perussuomalainen Paavo Ruotsalainen toivottaa antoisia lukuhetkiä.

Paketti saapui tänään, kiitos! Mukana myös Snicers, joka tuli kyllä tarpeeseen ja on jo nautittukin.

Luin kirjan saman tien kun se saapui, mutta on jostain syystä jäänyt journaloimatta. Nopeasti luettava kirja. Lukemisesta jo sen verran aikaa, että en oikein muista muuta kommentoida kuin että tällaista se varmastikin on ollut.

Seuraavaksi paketti lähtee seuraavalle lukijalle, pahoittelut lähetyksen viivästymisestä.

Kirja lähti seuraavalle lukijalle.

Kirjat ovat perillä. Kiitos lunatum ja ruzena!

Taidan olla tyhmä ihminen, kun en ymmärtänyt tarinan kulkua ollenkaan. Enkä oikein pitänyt piirtäjän jäljestäkään. Ei pahalla kenellekään, mutta tämä vain ei ollut minun juttuni. Maus taasen oli.

Ehkä jos lukisin tämän joskus uudestaan, ymmärtäisin paremmin.

Kiitos joka tapauksessa, ruzena!

Kirja siirtyy Erpaxille seuravaassa miitissä. (3.5.2015)

Kirjat siirtyivät eteenpäin.

Kirjoista tuli keskustelua miitissä ja erpax kyseli halukkuuttani lukea ne. Mausin olen muistaakseni jo lapsena lukenut, joten se jäi hänelle, mutta tämä tekee pienen sivukierroksen minun luonani. Paavo Ruotsalainen oli kotikylän poikia, joten historiallisuus kiinnostaa.

En yleensä lue sarjakuvakirjoja, joten tämä oli siinä mielessä mielenkiintoinen tuttavuus. Tarinasta sinällään en niin paljoa välittänyt, osittain siksi, että se kertoi oikeista henkilöistä ja olen kai jostain lukenut, että faktoja olisi vähän muutettu. Romaanien lukijana odotin ehkä hahmoilta liikaa, he jäivät minulle vähän yksiulotteisiksi. Lisäksi sympatiani ovat ehkä enemmän Ruotsalaisen puolella. Piirrostyyli ilmeisesti on vähän makuasia; itselläni ei ole vahvaa mielipidettä, enhän yleensä lue tällaisia kirjoja. Alussa tosin eri hahmojen erottaminen oli vähän vaikeaa. Mutta ihan mukava oli lukea näinkin erilaista kirjaa välillä, en varmaan olisi ilman BC:tä tätäkään edes lainannut mistään.

Siirtyi seuraavalle lukijalle miitissä.

Kirja on minulla, kiitos!

Yhteispaketin toinenkin puolikas on nyt täällä kiitos viime miitistä tämän kuriroineen Bookgeon. Maus odottaa vielä sen ajan, että luen tämänkin. Vähän on rinkisumaa ja muutakin sumaa, mutta eiköhän tämä tästä. Kiitokset!

Haluan kyllä kirjoittaa tästä journalin, mutta nyt olen ihan puhki. Varaan tähän tilan JE:lle.

Edit. 25.9.
Olin lukenut kirjablogeista ja lehdistä hyvinkin vastakohtaisia näkemyksiä teoksen sisällöstä, niin piirros- ja tekstausjäljestä kuin itse tarinasta pointteineen ja historiallisten henkilöiden valjastamisesta tämän tarinan vietäviksi. Vaikea keksiä sen jälkeen mitään uutta.

Pidin heti tämän sarjiksen väreistä ja siitä, miten niiden käytöllä on selkeytetty kerrontaa. Tykästyin myös piirrosjälkeen, vaikka ensiplarauksella kuvat näyttivät sotkuisilta. Ruuduttomuus sopii sekä tarinaan että piirrosjälkeen. Oulun tunnistaa kuvista: hoikkarunkoiset, vähän kitukasvuiset koivut, keltainen kirkko, ranta- ja puistomaisemat, merellisyys sekä arvioissa kehuttu vuodenaikojen tunnelmien tavoittaminen värien sävyillä. Kaikkinensa rujoa ja kaunista. Oli varmasti herra Ranta kuvan jos toisenkin ihan omaksi ilokseen piirtänyt.

Ranta on kertonut rinnastaneensa 1800-luvun körttiläiset nykypäivän perussuomalaisiin tässä teoksessaan. Ehkä kuitenkin luin tarinan enemmän vain tarinana sen kummemmin näitä mahdollisia yhtäläisyyksiä etsimättä, mutta vaikuttihan tieto lukemiseen. Historiantietoni ovat heikot, joten faktan ja fiktion sekoituksesta jäi varmasti moni sattuma pureskelematta. En yllättynyt yhtään, että kirjan lopussa kiitellään muiden mukana Markus H. Korhosta. Myös erilaisiin mielenmaisemiin oli saatu apua. Hyvä taustatyö näkyy mielestäni tarinassa.

Joka tapauksessa pidin kovasti tarinan ilmavasta lopusta. Sarjis osui sopivaan lukuhetkeen, vaikka ja sillä lukuaika oli vähän kortilla.

Kiitokset mojovasta lukupaketista, ruzena!

Kirja on kotiutunut. Kiitokset rinkiläisille ja ekstra kaunokiitos erpaxille huolintatoimesta!