Takakannesta:

Kaikki alkaa väärään osoitteeseen joutuneesta sähköpostista: Emmi haluaa perua lehtitilauksensa, mutta viesti tupsahtaa vahingossa Leon inboxiin. Lehtitilauksen peruminen ei käy käden käänteessä, ja viestit alkavat kulkea kahden tuntemattoman välillä. Pian naimisissa oleva Emmi ja omasta hajonneesta parisuhteestaan toipuva Leo kirjoittavat toisilleen päivittäin - viimeiseksi illalla ja ensimmäiseksi aamulla.

Sähköpostirakastavaiset eivät tiedä toistensa ikää tai silmien väriä, mutta he tuntevat toistensa ajatukset. Päivän kohokohdiksi tulevat sähköpostiohjelman kilahdukset uuden viestin saapumisesta. Intohimo on herätetty kirjallisesti, ja meiliystävykset miettivät, kestäisikö sähköinen rakkaus tapaamisen todellisuudessa.

Kun pohjoistuuli puhaltaa on älykäs, hauska ja koukuttava. Rakastuneet elävät tiuhaan kulkevissa viesteissä, joiden perusteella he luovat toisistaan mielikuvia. Tosielämän kylmät realiteetit kiertävät heidän onnensa, eikä heidän salaisella nettiavaruuden saarellaan ole työ- tai perhehuolia vaan ainoastaan he kaksi.

Tässäpä oli mukava, hauska ja nopealukuinen kirja. Tykkäsin todella lukea Emmin ja Leon sähköpostittelua. Viestien asiat ja tekstin sävy vaihtuivat tiuhaan tahtiin ja Emmi ja Leo oli kuvattu todella nokkeliksi sanojen käyttäjiksi. :) Jännitys siitä, että tapaavatko he todella toisensa pysyi yllä hyvin. Loppu jäi niin auki, että tekisi mieli lukea heti perään Joka seitsemäs aalto (joka onneksi sattuu olemaan omassa hyllyssä), jossa Emmin ja Leon tarina jatkuu!

Osallistun tällä kirjalla Kuukausivapautukset 2014 -haasteeseen (syyskuu).

Kirja lähti postitse seuraavalle lukijalle. Lukuiloa ja mukavaa syksyn alkua!

Vastahan tämän toivelistalleni lisäsin ja nyt kirja on täällä. Samana päivänä on näköjään toiveeni jo luettu! Yllätys oli muuten melkoinen siksikin, että luulin kuoressa olevan rinkikirjan. Paljon kiitoksia, Flower78, ja mukavaa syksyä sinullekin. Vienkin tämän luettuani varmaan Tampereen runsasväkiseen miittiin. :)

Miitti lähestyi ja mitään vietävää sinne ei ollut. Tämä kirja näytti nopealukuiselta, houkutti ja seuraava lukijakin olisi miittiin tulossa.

Kirjan kerronta perustuu pelkästään säköpostiviesteihin ja sen tunnelmat ja rytmi vaihtelevat tiuhaan. Virtuaalisen viestittelyn edetessä reaalimaailmassa kohtaamisen vaikeudet välittyvät myös lukijalle erittäin selkeästi: huikeat odotukset ja kuvitelmat vastaan arkinen todellisuus. Kaikki tässä kirjassa oleva voisi tapahtua todellisuudessakin, jopa se Miaan liittyvä käänne kuten myös lopulta Bernhardiinkin. Kirjaa lukiessa miettii väkisinkin, mikä Emmin arjessa ajaa hänet tähän. Kirjan loppu jää avoimeksi ja se "yhden kirjaimen -yksityiskohta" laittaa miettimään, miten Emmi reagoi, pelkääkö paljastuneensa, ja miten tarina jatkuu.

Mielestäni kirjassa on naistenkirjallisuuden piirteitä. Kyseinen genre ei yleensä oikein uppoa. Tämä kirja pysyi kiinnostavana juurikin kerrontatekniikkansa tähden, mikä teki siitä myös erittäin nopealukuisen.

Kiitokset, Flower78!

Lii5a saa tämän toivelistakirjansa Nostalgia-miitissä. Kiitokset Flower78:lle ja hyviä lukuhetkiä lii5alle!

Kiitos toivelistakirjasta!

Näin tämäm kirjan ensimmäisen kerran kirjastossa - en muista, luetteloinko itse tämän vai jonkin käännöksen tästä vai oliko tämä työkaverin kasassa, mutta joka tapauksessa muistan tämän takakannen töissä lukeneeni ja sen jälkeen laitoin toivelistalle.

Yleensä en juuri rakkauskertomuksia ja ns. naistenkirjallisuutta lue, joihin tämän tosiaan voi laskea, mutta tästä kirjasta pidin. Jollain lailla sähköpostit ja Emmin ja Leon suhteen kehittyminen ilman tapaamista koukuttivat.

Seuraavana onkin sitten lukuvuorossa kirjan jatko-osa Joka seitsemäs aalto

Hyvää syntymäpäivää toivelistakirjan seurassa - vaikka kaikkia synttärin toivelistakirjoja ei taida ehtiä syntymäpäivänä lukea :)

Kirja lähtee kuriirien matkassa kulkemaan.

Kiitos kirjasta! Kyllä tässä menee tovi ennekuin kaikki synttärikirjat on luettu!

Kirja jäi Dominikaanit Turussa patsaalle.
Hyviä lukuhetkiä löytäjälle!


Dominikaanit Turussa on Veritas-eläkevakuutusyhtiön pääkonttorin edessä oleva veistos Turun Kaskenmäessä. Kimmo Ojaniemen tekemä veistos paljastettiin Veritas-yhtiön satavuotisjuhlavuonna 2005.

Teos pystytettiin paikalle, josta on löydetty 1200-luvulla Turkuun perustetun Pyhän Olavin dominikaanikonventin rakennusten raunioita. Veritas luovutti veistoksen Turun kaupungille 7. lokakuuta 2005.