Takakannesta: Hän tunnusteli allaan olevaa maata ja sai käteensä kourallisen hiekkaista multaa, jonka päästi valumaan sormiensa lomasta. Mullan haju oli voimakas, imelän tukahduttava, ja hänestä tuntui yhtäkkiä että hän oli jossain maan alla. Hän joutui pakokauhun valtaan. Tunne oli klaustrofobinen. Tietämättä tilan todellista kokoa hän loi mielessään kuvan seinistä, jotka lähestyivät hitaasti, ympäröivät häntä joka puolelta. Happi tuntui loppuvan, ja hän raapi kaulaansa, mutta pakotti sitten itsensä hengittämään syvään ja rauhallisesti saadakseen pakokauhun hellittämään.

Varhaisena kesäaamuna pikkupojan ritarileikki saa äkillisen lopun. Poika löytää maasta alastoman naisen, joka tuijottaa suoraan häneen. Nuori nainen on murhattu. Poliisi on ymmällään, kun ruumiin alta löytyy kahden naisen luurangot. Mitä tekemistä vastalöydetyllä ruumiilla on kahden 1970-luvun lopussa kadonneen naisen kanssa? Etsitäänkö nyt murhaajaa, joka on odottanut yli kaksikymmentä vuotta edellisen rikoksensa jälkeen, vai onko liikkeellä jäljittelijä? Konstaapeli Patrik Hedström saa tutkinnan johdettavakseen, ja pian mystinen tapaus vaivaa häntä päivin öin. Kun sitten neljäs nainen katoaa, Patrik tietää että jokainen sekunti on kallis, jos hänet aiotaan löytää elävänä.

Hyllystä löytyneitä tuplia...

Annetaan sannulille:)

Kiitos! :)

Ihan pätevä jännäri tämä oli. Ylimääräiset henkilöt ja jotenkin stereotypisoidulta tuntuva poliisiväki ärsyttivät. Tai sitten kaikki poliisipiireihin ja hahmoihin liittyvä erikoisuus on jo kirjoitettu... Tykkäsin ihan lopun ulkopuolisesta näkökulmasta, se oli osuva piste iin päällä.

Saarnaaja lähti kuukausiarvonnan voittajalle :) Onnea voitosta ja jänniä lukuhetkiä! :)

Heinäkuun arvonnan voittaja kiittää kovasti:)

Pitipäs tämä tiukasti otteessaan. Minua eivät häirinneet edes reippaat nuoret poliisi vs. veltot keski-ikäiset poliisit -asetelma ja pidin erityisesti siitä, että henkilöitä riitti sekä rikosjuonessa että Hedströmin kotona. Ainoa, mistä en niin pitänyt, olivat murhattujen naisten osuudet. Ne eivät vieneet tarinaa eteenpäin tai antaneet sille syvyyttä.

Kiitos dotdot kirjasta ja jouluisesta kortista! Aika pientä printtiä, mutta kirja tulee varmasti luettua siitä huolimatta. :)

Sain eilen luettua Jääprinsessan, ja heti piti aloittaa Fjällbacka-sarjan toinen osa. :D Tiivistunnelmainen jännäri, joka piti otteessaan. Siinä missä ensimmäisessä kirjassa pääosassa oli kirjailija, oli nyt pääpaino poliiseissa ja poliisityössä. Vaikka surmattujen tyttöjen osuudet olivatkin karmivia, pidin kuitenkin siitä, että Läckberg antoi uhreille äänen. Näin he eivät olleet vain ruumiita/luurankoja vaan ihmisiä.

Vapautuu Tampereen bookcrossing-pikkujouluissa. Jännittäviä lukuhetkiä ja "hieman" myöhästyneet syntymäpäiväonnittelut! :)

Hih, kiitos toivelistakirjasta Mecu! Tiedätkö tämä olikin _kolmas_ kappale Saarnaajaa, jonka sain pikkujoulumiitissä!! Hulvatonta! :D

Naminami, suklaakolikoita! Iiiihana delfiinivihko, kiva kirjanmerkki ja todella kaunis kortti, paljon kiitoksia :)