Tulilintu?

En voi enkä halua huutaa, en saa muureja sortumaan. En voi pakottaa ketään näkemään, kuulemaan enkä kuuntelemaan. Enhän voi panna ihmistä edes hengittämään ellei hän halua.

Olen käyttänyt suuria sanoja: Jos en voi kirjoittaa käsilläni, sanelen. Ellen kykene sanelemaan, käytän värejä. Jos värit eivät pysy käsissäni, kirjoitan silmilläni. Ellen kykene siihenkään, hengitän ainakin, niin kauan kuin voin.

Kalervo, me olemme hengittäneet, tätä se on kirjoittajan ikäväpelto, ei muuta.

Kalervo, ettenkö voi?

En tiedä, mitä sinä voit. Christer, Juan, Argentiina, Kainuu... Teistäkään en tiedä.

Lapin Poika, Isä, Äiti... En tiedä teistäkään...

Kalervo, minä ainakin hengitän, muuta en tiedä.

Elina

Gummerus 1982

- Helsingin kaupunginkirjaston poistokirja

Varattu SandyFINille 19.11.2013 :)

En ole lukenut tätä, vaikka Sarianna Vaaran Huomenkellotytön jälkeen tietysti myös äidin kirjat kiinnostavat. TBR-pino on kuitenkin valtaisa, joten on parempi, että tämä jatkaa nyt eteenpäin.

Otan kirjan mukaan sunnuntain Lahti-miittiin ja SandyFINille :)

olen lukenut Sarianna Vaaran Huomenkellotyttö -kirjan, joten siksi mielenkiintoni on nyt tässä äidin kirjassa. en osaa sanoa, että mitä odotan kirjalta, mutta sekavaa luettavaa se voi ainakin olla.. katsotaan :) kiitokset Taryalle!

Edit 25.11. Aloin heti lukemaan kirjaa yövuorossani ja todentotta kirja on erittäin sekavaa ajatustenjuoksua! Kirjailija ikäänkuin puhuu terapeutilleen ja käyttää "sinä" puhuttelua.

Kirjanvaihtohyllyyn viety