Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto ja Yhdysvallat jakoivat Korean valtion keskenään – Neuvostoliitto sai pohjoisen ja Yhdysvallat maan eteläosan. Aluksi Pohjois-Korealla meni hyvin, mutta viimeistään Neuvostoliiton romahtaminen tuhosi Pohjois-Koreankin talouden ja syöksi maan nälänhätään, joka tappoi viidenneksen väestöstä.

Palkittu journalisti Barbara Demick kuvaa kuuden Pohjois-Koreasta loikanneen ihmisen elämää maailman totalitaarisimmassa valtiossa. Mi-ran ja Jun-sang ovat nuoria rakastavaisia, tohtori Kim uhrautuvainen lääkäri, Hyuck köyhä katulapsi, rouva Song maan johtajalle uskollinen perheenäiti ja Oak-hee hänen kapinallinen tyttärensä.

Ravisteleva teos kertoo tavallisten ihmisten elämästä maailmanpolitiikan pelinappuloina. Minkälaista on elää maassa, jossa varomattomista sanoista voi joutua vankilaan, jossa raskaudenehkäisy on kielletty ja naisten pyörälläajoa paheksutaan? Kuinka Kim Il-sungin kuolema vaikutti johtajaansa kuolemattomana pitäneisiin pohjoiskorealaisiin? Miten nälänhädästä selvittiin? Miksi kirjassa haastatellut henkilöt päättivät lopulta lähteä maasta? Ja lopulta: miten he sopeutuivat elämään suljetun maan ulkopuolella? Suljettu maa ei kerro vain menneisyydestä – kirjassa tarkastellut asiat ovat ajankohtaisia Pohjois-Koreassa tälläkin hetkellä.

Kirja lähtee sigyn22:n hyllyyn! Toivottavasti kirja ei ole liian synkkää luettavaa harmaaseen vuodenaikaan...

Kiitos Pippis toivelista-hippa kirjasta!

Rankka aihe ,mutta silti mielenkiintonen kirja.Eikä ollut kuitenkaan liian ahdistavaa.
Maailmassa on niin hirvittäviä ihmiskohtaloita, joita ei me täällä hyvinvoinnin keskellä edes tajuta!

Jatkaa matkaansa toivekirjana seuraavalle lukijalle!

Suuret kiitokset, sigyn22, tästä yllärinä tulleesta toivelistakirjasta! Tällaiset yllätykset ovat aina ihania. :) Yritän lukea tämän niin pian kuin mahdollista, niin joku muu toivoja saa tämän kirjan sen jälkeen.

3.7.2014 Varattu duffelille (toivelistahippa).

Sainpahan tämän vihdoin luettua, kun lupasin tämän toivelistahipan kautta duffelille. Arvellen, että tämä ei varmasti ole mitään keveintä luettavaa, olen siirtänyt tämän kirjan lukemista eteenpäin. Mutta nyt on luettu, vihdoinkin!

Ei ole pitkään aikaan tullut luettua mitään tietokirjallisuutta. Tämä olikin aikamoinen tietopaketti! Mielenkiintoinen ja todellakin pysäyttävä kirja, sillä täytyy myöntää, etten juuri mitään Pohjois-Koreasta tiennyt (sen lisäksi mitä nyt olen silloin tällöin uutisista kuullut), mutta on tämä kyllä myös järkyttävä kirja, järkyttäviä ihmiskohtaloita. Kyllä teki pahaa välillä lukea tätä - ja tietysti vielä enemmän sen takia, kun tietää, että tämä on totta. :(

Luin aiemmin kirjan Leiri 14 - Pako Pohjois-Koreasta. Olisi voinut olla hyvä, jos olisi lukenut tämän kirjan ennen sitä, niin olisi tiennyt enemmän taustaa kaikesta.

Kirja siirtyy duffelille pks-miitissä.

Kiitos kirjasta! Vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta. Onkohan kovinkin raskasta luettavaa?

Olipa hyvä ja mielenkiintoinen kirja. Ilahduin siitä, että kirjailija oli toimittanut tekemänsä haastattelut ja muut tiedot sujuvaksi kokonaisuudeksi, joka eteni aikajärjestyksessä eikä henkilö henkilöltä. Kirjan sisältö taas oli silmiä avaavaa ja melkoisen kauheaa luettavaa. Ja tämä kaikki on tapahtunut ihan viime vuosina — ja samaa tapahtunee edelleenkin. Järkyttävää.

Mielenkiintoisia lukuhetkiä toivelistahippakirjan parissa!

Kiitos duffeli ja muutkin kierrättäjät, varmasti tulee olemaan mielenkiintoisia lukuhetkiä. P-Korea on aina kiinnostava aihe.. Juurihan se oli vähän aikaa sitten taas esillä!

***

Kirja on nyt tarjolla Tarnan Palkintokaapissa VI, sillä tämä ei-fiktiivinen teos on napannut Briteissä palkinnon jos toisenkin:

Samuel Johnson Prize -voittaja vuonna 2010
National Book Award -finalisti
National Book Critics Circle Award -finalisti

Olen koko alkukesän painiskellut suurissa tuskissa, kun en ole saanut luettua tätä mielenkiintoista kirjaa niin nopeasti kuin halusin. Siihen meni kuukausia, mutta näin jälkeenpäin ajatellen se olikin ihan hyvä asia. Kirja oli aiheeltaan rankka ja täynnä tylyjä totuuksia ihmisistä, jotka ovat täysin apumme ulottumattomissa. Mitä enemmän sitä miettii, sitä enemmän se harmittaa.

Pidin siitä, kuinka ihmistarinat kerrottiin fiktiiviselle tekstille tyypillisellä tarinankerronalla. Väliin oli ripoteltua mielenkiintoista faktatietoa päivämääristä ja tapahtumista. Tämä teki tekstityylistä helpon luettavan, vaikka sisältö olikin kuolemankatkuista ja täynnä pulaa sekä nälkää. Hämmästytti, kun lopussa Demick mainitsi, että osa loikkareista haluaa palata takaisin Pohjois-Koreaan. Vai onkohan se lopulta niinkään ihmeellistä: on hankala irrottautua juuristaan ja hyvinvointi on suhteellista. Kukaan ei voi väittää, että ihmiset voisivat hyvin Pohjois-Koreassa, mutta sopeutuminen täysin uudenlaiseen maailmaan on varmasti henkisesti paljon pyydetty.

Kirjan julkaisusta on kutakuinkin kymmenen vuotta aikaa. On hurja ajatella, että valtio, joka on noinkin toimimaton ja huonosti voiva on yhä pystyssä. Kuinkahan lähellä se on todellista romahdusta? Aika näyttää...