WSOY 2013. 380 s.

Kun lääketieteen opiskelija Laura tutkituttaa polvivammaansa, jalasta paljastuukin luusyöpä.
Viime vuonna menehtyneen nuoren naisen romaania tulee pakostakin pitäneeksi kirjoittajan tarinana yksi yhteen. Kirja on kuitenkin nimilehdeltä asti luokiteltu romaaniksi. Vaikka se perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin ja muistiinpanoihin, henkilöissä on ilmeisen sepitteellisiäkin aineksia.

Kirjan omakohtaisuudessa on valtava vahvuus. Varsinkin kun sairauden alkuvaiheessa Lauran elämä kaventuu ja fokusoituu sairauden ympärille, teksti seuraa suorastaan uuvuttavasti tutkimuksia ja hoitoja ja tutkimuksia ja kontrolleja ja mielen vuoristorataa. Päiväkirjanomainen rosoisuus tuo tekstiin erityistä aitoutta. Toisaalta Lauralla oli luonnontieteellinen maailmankuva ja kriittinen tarkastelutapa, eikä hän suostunut "ajattelemaan positiivisesti" sairaudestaan, eikä kirjoittanut nyyhkytarinaa. Ammattihenkilöille Laura antoi sen arvostuksen joka heille kuuluu, kelle enemmän ja kelle joskus hiukan vähemmän. Laura arvosti myös kohtalotoverinsa Katrin kristillistä vakaumusta. Jyväskylässä asuva Jumala häntä itseään taisi hymyilyttää.

Kirjoitustaitoisen, huumorintajuisen ja rohkean oman tiensä kulkijan elämäntyöhön mahtui siis kaiken muun lisäksi kirja joka pitäisi tyrkätä jokaiselle parantumattomasti sairaan läheiselle luettavaksi.

- ruzena