Oululaisesta lehdestä irtisanottu rikostoimittaja Rami Vanninen löydetään vanhan tamperelaistehtaan piipun juurelta kuolleena. Hänet on tapettu yhdellä niskaan suunnatulla laukauksella. Surmatapa saa komisario Koskisen ymmälleen, sillä teloitus Tampereella ei kansalaissodan jälkeen ole ollut aivan jokapäiväinen asia.Tutkimukset jakaantuvat kahtaalle. Surmattu toimittaja on viettänyt merkillisen paljon aikaa Norjassa, ja jäljet johtavat aina Oslon Toftes gatelle asti. Toisaalla epäilyt kohdistuvat entiseen linja-auton kuljettajaan Hannes Häyhäniemeen, joka on tavattu vasta-ammutun toimittajan ruumiin ääreen kumartuneena ja jota on epäilty jo yhdeksän vuotta sitten taposta. Komisario Koskisen on kuitenkin vaikea uskoa tämän syyllisyyteen, ei ainakaan ennen kuin hän saa ratkaistua miehen yhdeksän vuoden takaisen salaisuuden. Miksi aina huomautuksitta työnsä tehnyt ja matkustajien arvostama Häyhäniemi ruhjoi eteensä osuneen Volvo Amazonin sillä seurauksella, että kyydissä ollut nainen kuoli? Tutkimuksissaan Koskinen joutuu palaamaan ajassa paljon kauemmaksi kuin yhdeksän vuoden taakse. Kumpi tutkintalinjoista johtaa hänet oikeille jäljille. Vai johtaako kumpikaan? Onko olemassa vielä kolmaskin vaihtoehto?

Ajomies, älä kiirehdi suotta, sillä Tiirikkalassa on hyvät tarjoomukset...

Pikavisiitillä miitissä mukaan tarttuu salaperäisiä kirjoja. Saatanpa tämän lukea itsekin, vaikka miehelle luettavaksi tämä tyrkättiin.

Luin sitten tämän itse. Tarina oli ok, pituutta vain tuntui olevan liikaa. Joissain kohdin juttu ei oikein edennyt. Jokisen kirjoja en ole aikaisemmin lukenut, mutta koska kuitenkin pidin tästä kirjasta, saatan etsiä jonkun muunkin teoksen käsiini.

Arvoitusarkkukirja lähtee kuriirikyydillä kohti seuraavaa lukijaa.

Tällainen kirja siis paljastui Arvoitusarkusta. En ole Seppo Jokisen kirjoja aiemmin lukenut (vaikka yksi niitä löytyykin jo hyllystäni), mutta kiva, että satuin valitsemaan tämän kirjan, niin tulee luettua jossain vaiheessa.

Kiitokset siis He_Ri ja Annelis-kuriiri!