orig. Mordet på Halland, suom. Katriina Huttunen

Bess herää eräänä aamuna siihen, että mies koputtaa häneen oveensa ja kertoo Bessin miehen makaavan ammuttuna lähistöllä. Mitä on tapahtunut? Lisää outoja juttuja tapahtuu: Bessin naapuri katoaa, tuntematon nainen tulee tapaamaan häntä ja Hallandilla näyttää olleen toinen asunto kaupungissa. Bess suree Hallandin kuoleman ohella myös sitä, että hän ei ole nähnyt tytärtään kymmeneen vuoteen. Kirjan tapahtumat kerrotaan Bessin näkökulmasta, kerronta on ajoittain aikamoista tajunnanvirtaa. Kirjaa mainostetaan dekkarina, mutta minä en oikein osaa sijoittaa tätä siihen genreen. Toki kirjassa tapahtuu rikos, mutta sen selvittäminen ei ole edes tärkeää. Kirjassa ei ole paljon sivuja, mutta niihin mahtuu paljon outoja ja monimutkaisia tapahtumia ja tunteita. Minulle koko juttu jäi turhan kaukaiseksi, en saanut tähän kunnon otetta, vaikka tietyllä tavalla kerronta olikin jopa hypnoottista. Ehkä tätä pitäisi lukea oikein ajatuksella ja analysoiden...

Kirja lähti postin matkassa seuraavalle lukijalle.

Kiitos, em64! Olin ihan vastikään laittanut kirjan toivelistalleni, vaikka olinkin miettinyt dekkaria aina silloin tällöin vuodesta 2009 saakka kun Hallandin murha julkaistiin. Nopeasti kirja siis minulle siunaantui, kiitos siitä! Olin syksyn 2009 Tanskassa, ja silloin Hallandin murha sai muistaakseni kirjallisuuspalkinnon Tanskassa ja siitä kohistiin, kun kyseessä oli dekkari. Toivottavasti pääsen pian tätä lukemaan.

Millainen dekkari saa kirjallisuuspalkinnon? Varmaankin juuri tällainen. Aivan niin, kun ei tämä oikein sitten ollut ihan dekkarikaan. Minä pidin kovasti varsinkin aluksi tästä. Ajattelin että onpa mielenkiintoisesti otettu uhrin elämänkumppani kertojan ääneksi - ja tapon tai murhan kyseessä ollessa on ihan luonnollista, että uhrin läheiset ovat hiukan sekaisin. Tai ainakaan ajatukset eivät juokse ihan tavanomaista rataa, ja teotkin voivat olla irrationaalisia. Tykästyin myös dialogiin. Mutta sitten olen kyllä sitä mieltä, että kirjailija olisi voinut lopussa avata mysteeriä hiukan enemmän, pöh! Minulle jäi tietynlainen mielikuva tekijästä ja motiivista, mutta mistä nyt tiedän onko se lainkaan sinne päin? Dekkareissa asiat selviävät, siksi niitä luetaan. Mutta kyllä tämä on mielestäni ehdottomasti lukemisen arvoinen. Jotenkin tässä rikotaan rajoja sekä puhutaan asioista, joita ei kriisin keskellä uskalleta sanoa ääneen. Esim. kuinka usein käydä hautausmaalla, kun läheinen on juuri kuollut? Mikä on soveliasta? Kun eihän se kuollut siitä välitä.

Dekkari sai Tanskassa hienon vastaanoton v. 2009, jolloin lukijat äänestivät sen Danske Bankin kirjallisuuspalkinnon voittajaksi. Laitankin tämän kirjan tarjolle Tarnan Virtuaalisen Palkintokaappiin (3. kierrokselle).

Kirja on matkalla takaisin Tampereelle. :)

”Otappas sinä se Hallandin murha, ellei muut kerkiä”, kehotti ruzena Palkintokaapin optionlunastuskierroksella. Eikä hän edes tiennyt, että olin iskenyt silmäni Hallandin murhaan heti sen ilmestyttyä kaappiin. Varsinaisella vuorollani en sitten vain jostain syystä tarttunutkaan siihen, mutta ruzenan yllyttämänä ryhdyin neuvottelemaan kirjasta Joikan kanssa. Se olikin helppoa. :)
Kirja saapui tänään. Kiitos, Joika! Kiitokset myös komeasta kortista. Se on Koloman Moseria: Neptun woven floor covering design from Die Quelle: Flächenschmuck von Kolo Moser (The Source: Surface Decoration by Kolo Moser), ed. Martin Gerlach, Gerlach & Schenk, Vienna, 1901. — Yritän muistaa skannata kortin, kunhan pääsen skannerin lähettyville.
”Tässä sinulle erikoinen dekkari!” Joika kirjoittaa kortissa. Odotettavissa lienee kiintoisa lukukokemus. Hyvä!

Pia Juul (1962 - ) på Dans kvindebiografisk leksikon
Pia Juul på Litteratussiden.dk
Pia Juul på Forfatterweb
Pia Juul på Wikipedia

Hallandin murha Atenan sivuilla