Kun Salla palaa Jenninkartanoon, ei kukaan seurueessa voi aavistaa, että kyseessä on hänen lapsuudenkotinsa. Entinen orpokoti on viihtyisä hotelli ja siellä vietetään sosiaalitieteiden laitoksen syysseminaaria, jossa Salla esittelee juuri painosta tullutta orpoutta käsittelevää väitöskirjaansa Osattomuuden tunto.

Seminaarin jälkeen Salla alkaa varovasti tutkia menneisyyttään. Miksi häntä ei koskaan adoptoitu, miten kävi muille orpolapsille - ja ketkä ovat hänen biologiset vanhempansa?

Samalla kun Salla etsii kadonneita ihmiskohtaloita, hänen eteensä putkahtaa kuin varkain ihmisiä, joiden seurassa hän tuntee aivan uudenlaista läheisyyttä. Ihmisiä, joiden elämää myös kirjavoittavat eletyt vuodet, teot ja rikkomukset, joista ei välttämättä koskaan puhuta mutta jotka silti vaikuttavat heidän nykyisyyteensä.

Maarit Verronen on jälleen kerran kirjoittanut intensiivisen ja monisyisen romaanin, jossa pohditaan tekojemme kiemuraisia ja oikullisia vaikutuksia. Kuinka voimme kostaa ja kuinka sovittaa tekomme? Ja kuinka mahdoton onkaan elää osattomana kaikesta - niin hyvästä kuin pahasta.

Tammi 2006

Kirja varattu Flower78:lle, jonka hippasin sillä Toivelistahipassa.

Tämä taisi olla ensimmäinen lukemani kirja Verroselta, luin sen tänään loppuun. Jotenkin olen ehkä hieman vierastanut hänen kirjojaan, perustuen ihan vain takakansiteksteihin, mutta tässäpä juuri takakannen esittely houkutteli :) Tarina oli oikeastaan aika yllättävä ja Sallan taustat poikkeukselliset. Vaikka muutamat juonenkäänteet olivat kovin epäuskottavia, pidin kirjasta.

Ajan kulumisen olisi kirjassa tosin voinut tuoda selkeämmin esiin, nyt ainakin minulle tuli aika yllätyksenä, että Salla oli vienyt Helmin kirjekuoren tallelokeroon pari vuotta aiemmin (vaikka minusta he tutustuivat vasta jokin aika sitten) ja että vastikään poliisimieheen tutustuneella Sirkulla olikin yhtäkkiä hänen kanssaan jo kolme lasta, joista kaksi koulussa.

Hiukan erikoista oli myös se, että Helmin uurnaa kantoi hänen hautajaisissaan kaksi miestä, eikö se ole oikeastaan aika hankalaa? Niin ja sen Bodomin kolmoismurhan olisi voinut jättää pois.

Osallistun kirjalla Pamina_81:n Helmet-lukuhaasteeseen 2018 (kohta 10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja) sekä bookwormessin TBR-vuoren louhintahaasteeseen.

Edit: Kuvassa tämänpäiväinen luku- ja kahvitauko Ateneumissa :)

Flower78 ei pääse huomisen pitkäperjantain Roasberg-miittiin, mutta Saka74 lupautui ottamaan kirjan kuriroitavakseen.

Hyviä lukuhetkiä Flowerille ja kiitokset Sakalle kuriroinnista!

Kiitokset toivelistakirjasta, Tarya ja kiitokset Saka74:lle kuriroinnista! Olen aiemmin lukenut kaksi Maarit Verrosen kirjaa, joista molemmissa oli novelleja. Kiva siis lukea myös Verrosen romaani.