"Rauha Räppääjä uumoilee, että kesästä tulee rauhallinen, sillä Risto istuu päivät pitkät omassa huoneessaan. Hän ei vaadi ruokaa eikä seuraa. Rauha tilaa valmispizzoja ja sujauttaa niitä ovenraosta Ristolle. Silloin tällöin huoneesta kuuluu 'oijoijoi'. Rauha uskoo Riston runoilevan, mutta naapurin Nelli Nuudelipää on toista mieltä. Hän suuttuu Ristolle, kun tämä ei huomaa häntä. Nelli odottaa vain pääsevänsä söpön Ville Pyryn konserttiin.
Herra Lindbergin mielestä Risto on muuttunut erakoksi. Syynä ei ole runoilu vaan pelikone, jonka ruudulla ukkelit mäiskivät toisiaan. Kone päätyy herra Lindbergin huostaan, mutta pian hänenkin asunnostaan kuuluu 'oijoijoi'.
Rauha saa Riston ja herra Lindbergin lopulta irti koneen imusta. Risto tekee yllättäen sankariteon, jonka seurauksena hän päätyy räppäämään Ville Pyryn viereen konserttilavalle. Nelli ei usko silmiään, kun Risto räppää: 'He, Nuudeli, hei, Nuudeli, mä olen sun puudeli'.
Nelli tunnustaa Ristolle: Sinä olet yhtä hyvä laulamaan kuin Ville Pyry.
- Mutta miksi sinä muutuit niin omituiseksi, kun pelasit sillä koneella? Nelli kysyy.
- Se johtui siitä koneesta, vastaa Risto. - Se oli ihan villi."

Tämä oli ensimmäinen perheessämme luettu Risto Räppääjä -kirja, tänä vuonna koulun aloittava esikoiseni sai sen joululahjaksi ja olemme lukeneet sitä kappale kerrallaan iltasatuna.

Pojat 6 ja 3 vuotta ovat tykänneet kirjasta joten sitä onkin luettu sitten joka ilta, pisteet kotiin tarinalle joka piti otteessaan jopa 3-vuotiaan vaikka kuvia kirjassa on hyvin niukasti. Yllätyin tästä. Itselle tarina ei ollutkaan yhtä kiva mitä odotin, Räppääjä -elokuvat ovat niin hulvattomia että kirja ei tuntunutkaan kovin hauskalta. Opettavainen tarina kyllä oli, ja juuri sopiva meille kun esikoinen on alkanut ruinaamaan pelikonetta synttärilahjaksi.

Ehkäpä meillä luetaan jatkossa lisää Ristoja, pojat kun ovat niin faneja. Itse antaisin siis pisteitä viisi, mutta lasten tähden korotan numeroa kahdella.