Hilja Valtosen menestysromaanit yhteisniteenä.

Otava 2006, 272 sivua.
Kannen piirros Poika Vesanto

Vaimoke ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1933.
Hätävara ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1938.

Takakannesta:
"Vaimokkeessa komea agronomi Esko Latva lyö vetoa, että hän menee naismisiin ensimmäisen vastaantulevan ja itseään nuoremman naisen kanssa. Vastaan tulee kanttoriperheen nuorimmainen Kirsti, jonka vanhemman sisaren kanssa Esko on jo ollut kihloissa. Kirsti suostuu kosintaan -tosin vain nimellisesti, "vaimokkeena".

Valentin Vaalan ohjaamassa elokuvassa olivat pääosissa Ansa Ikonen ja Tauno Palo, ja se merkitsi heille lopullista läpimurtoa suomaisen elokuvan suurimmaksi tähtipariksi.

Hätävaran sankaritar on papin tytär Vappu Kankare, joka on ihastunut koulun komeimpaan poikaan Jaliin. Jali haluaa parempiin piireihin, eikä välitä köyhästä Vapusta. He kohtaavat uudelleenvasta, kun molemmat ovat jo työelämässä, Vappu pankkineitinä ja Jali metsänhoitajana. Lopulta Vappu saa kuin saakin Jalinsa, mutta liitossa riittää myrskyjä.

Orvo Saarikiven ohjaaman elokuvan pääparina olivat Helena Kara ja Kullervo Kalske. Suomi-Filmi juhli elokuvalla 20 -vuotistaivaltaan. "

Löysin tämän kovakantisen uudenveroisen kirjan kirpparilta, ja kun olin lukenut Hilja Valtosesta, mutten yhtään hänen kirjaansa, lähti tämä mukaani.

Tämä oli hauska!
En siis ole aiemmin Valtosta lukenut, ja voi olla, etten tämän enempääkään lue, mutta kokemus oli viihdyttävä.
Tämä on sellainen vanhan maailman kuvaus, mitä on viehättävä lukea. En luultavasti haluaisi elää kyseisessä ajassa, mutta jotenkin tämä on niin viatonta ja vallatonta ajankuvaa, että viihdyn kyllä tätä lukiessa.
On mun kuitenkin tunnustettava, että luin ensin tuon Vaimokkeen (joskus vuosi sitten) ja nyt sitten Hätävaran. Että ei liikaa kerralla.....

Tämä löytyi toivelistaltasi Outa, joten saat tämän hippakirjan kylkiäisenä.

Kiitos toivelistakirjasta. En ole aiemmin Valtosen kirjoja muistaakseni lukenut.

Kirja lähtee Jyväskylään lainaan.

Kirja palasi takaisin. Oli kuulemma mukavaa luettavaa. Täytyy itsekin koittaa lukea tämä lähiaikoina.

Vaimoke luettu. Eläväistä ja hauskaa kerrontaa. Kirsti on mainio persoona oman aikansa anarkistina. :)
Osallistun tällä kirjalla Helmet-haasteen kohtaan 11: Kirjassa käy hyvin

Hätävara luettu. Hauskaa 30-luvun draamaa. Vanhahtava kieli on hauskaa. "Hakkailla" ei ollut minulle ennen tätä kirjaa tuttu termi.
Valtonen kirjoittaa sujuvasti ja humoristisesti.

Miittiin tarjolle. Toivottavasti löytyy uusi lukija. :)

Löytyikin koska olen lukenut Hilja Valtoselta aikanaan jo sen Nuoren opettajan varaventtiilin. Eli ilman muuta pitää sivistää itseään tämänkin kautta :)