Englanninkielinen alkuteos: One Day ( 2009)
Suomentanut: Sauli Santikko
Otava, 2011, toinen painos

Kustantajan nettisivuilta:

"Riipaisevanhauska sukupolviromaani rakkaudesta,
aikuistumisesta ja siitä, kuinka huolimattomasti eletyt
vuodet vierivät

15. heinäkuuta 1988 työväentaustainen älykkötyttö Emma Morley ja varakkaan perheen hulttiopoika Dexter Mayhew päätyvät puolivahingossa samaan sänkyyn. He ovat molemmat juuri valmistuneet Edinburghin yliopistosta ja heillä on koko elämä edessään. Missä he olisivat samana päivänä vuoden päästä? Entä seuraavana vuonna? Ja kaikkina sitä seuraavina?

Dexter päätyy kummempia yrittämättä tv-julkkikseksi ja viettää
makeaa mutta onttoa elämää. Samaan aikaan Emma etsii omaa tietään hanttihommien ja epätoivoisten seurustelusuhteiden ryteikössä. Vaikka vuosien varrella Emman ja Dexterin elämänpiirit loittonevat yhä kauemmas toisistaan, heidän välilleen on muodostunut molemmille tärkeä, katkeamaton side."

Tämä on jo toinen rekisteröimäni kappale tätä samaa kirjaa. Oikein viihdyttävää lukemista!

Nappasin mukaani illan miitistä.

Odotukset olivat aika korkealla, sillä kirjaa on kovasti kehuttu. Ehkä tästä syystä pikkuisen pettynyt olo oli, kun sain kirjan luettua. Ei tarinassa sinänsä ollut vikaa, mutta jotenkin tuntui, että tämä on tehty ennenkin, ei tässä ole mitään uutta ja mullistavaa. Kirjan parissa viihtyi, mutta ei se tehnyt vaikutusta ja tai halua lukea se uudestaan.

Miitistä tämä mukaan lähti.

Pidin tarinasta ja luin sen uteliaasti aika ahmien. Ei minusta mielettömän hauska ollut, paikoin kyllä surullinen. Vien miittiin tarjolle.

Nappasin kirjan lähes huomaamattani :D Tampereen miitissä vieraillessani. Kun näin kirjailijan kuvan sisäkannessa ja hieman hipelöin kirjaa, tajusin että minähän olen luultavasti lukenut kirjan pikapikaa, (muistikuvia - none?). Sitten kun kaikki helmikuun haastekirjat on selvitetty, haluan varmistaa asian/lukea kirjan uudelleen. Se on kyllä melkoisen paksu tapaus, joten en mene vannomaan, selviänkö urakasta eli kiinnostaako kirja riittävästi.

Luettuani kirjan olen jotenkin ymmälläni. Ehkä ikäni tai outo huumorintajuni on syynä, etten todellakaan kokenut kirjaa mitenkään hauskaksi, päinvastoin melkoisen surumieliseksi ja jahkailevaksi. Dexteristä en kertakaikkiaan oppinut pitämään, säälitti koko tyyppi enkä Emmankaan ajatusmaailmaa oikein ymmärtänyt. Loppupuolella kirjaa lukeminen alkoi puuduttaa ja keskittyminen herpaantui. Kirjan loppu toki hieman liikutti, olisin kyllä toivonut erilaista loppuratkaisua. Kirjailija on ollut mukana kirjoittamassa tv-sarjaa Rimakauhua ja rakkautta. Sain sen kerran lainaksi tyttäreltä ja siitä kyllä pidin enemmän. Olisin varmasti kaivannut oikein kunnon mustaa huumoria.

Tarjoan kirjaa kontrolloidusti minimiittissämme, sillä olisi tosi kiva kuulla toisten mielipiteitä. Kirja tuntuu olevan suosittu kirjabloggaajen keskuudessa ja jakaa kovasti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Ja se on hyvä se :-)!

Mielenkiintoisia lukuhetkiä ja aurinkoista kevään odotusta!

Kontrolloitu vapautus (tarjolla?)

Tämän päivän BC-miitistä nappasin mukaan. Täytyy lukea. Mielenkiintoiselta vaikuttaa.

Sain luettua tämän ja tykkäsin kovin. Lähtee etsimään uutta lukijaa Kesäpäiviltä joten hyvää matkaa kirja!!

Nappasin kesäpäiviltä mukaani vapauttamismielessä (villisti)... Olen lukenut tämän itse aikaisemmin ja pidin kovasti. Muistaakseni myös elokuva osui ja upposi. Muistaakseni luin kirjan ensin, mutta en ole ihan varma.

Mun piti tänään vapauttaa tämä kirja villisti kuntokeskukseen, mutta koska unohdin, niin...

... lähteekin kontrolloidusti etsimään uutta (mahdollista) lukijaa :)

Kiitos tosi mahtavasta yllärikirjasta tuittupeppi, sillä sain kirjan tänään toisen toivelistakirjan mukana :)! Tuntuu kyllä ihan kohtalon johdatukselta, kun näin tämän kirjan paketissa ensimmäisenä, sillä katsoin elokuvan joku aika sitten ja pidin siitä. Sen jälkeen olen kirpparilla törmännyt tähän kirjaan monesti ja aina olen jahkaillut, että otanko kirjan, mutta en ole ottanut, kun se on niin paksu ja on tuota lukemista hyllyyn vähän kertynyt... Mutta nyt siis lopetit tämän jahkailemisen minun puolestani ja on ihan pakko lukea kirja, kiitos siitä siis vielä kerran!

Aika kauan kirjan saamisesta meni, ennenkuin sain luetuksi... Mutta nyt se on luettu ja näköjään olen kirjoittanut aiemmin, että pidin elokuvasta... No, tästä kirjasta en juurikaan pitänyt ja ehkä tämä oli lukukokemuksena ahdistavampi, kuin elokuva, vaikka kyllä Dexterin elämä elokuvassakaan ei ollut kovin hääppöistä. Mutta kuten muutamat muutkin aiemmin kirjan lukeneet, minäkään en kyllä ymmärrä, mitä hauskaa tässä kirjassa muka oli? Minusta ei mitään, vaan pikemminkin tarina on melankolinen ja jopa ahdistavakin. Emmalle olisin suonut enemmän onnea elämässään, ja Dexteriltä ryhdistäytymistä moneenkin eri otteeseen. Ja sitten vielä kävi niinkuin kävi...

Lähti tämän päivän Kuopio-miitistä MMerin mukana tarjolle Oulun miittiin :)! Kiitos siitä!

Kirja kävi Oulussa tarjolla, mutta jäi kuitenkin minulle. Laitetaan lukupinoon.

Vapautan kuitenkin kirjan nimikirjaimet haasteeseen.