Kun kaunis iranitar Ameneh Bahrami kerta toisensa jälkeen torjuu innokkaan ihailijansa kosinnan, tämä heittää kostoksi rikkihappoa hänen kasvoilleen. Ameneh menettää näkönsä ja on tuomittu elämään loppuelämänsä kasvot julmasti tuhottuna. Nuori nainen päättää aloittaa taistelun paitsi terveytensä, myös oikeuksiensa puolesta. Alkaa uskomaton oikeusprosessi. Uhrin ensisijainen vaatimus on verikosto. Ja islamilaisen oikeusistuimen antama tuomio onkin yksiselitteinen: silmä silmästä. Ameneh saa sokaista päällekarkaajansa hapolla. Amenehin ensimmäinen ajatus on, että hän haluaa panna tuomion täytäntöön mahdollisimman pian. Vai voisiko hän sittenkin antaa anteeksi?

Järkyttävä tositarina, joka on ilmestynyt suomeksi 2012. Ostin kirjan Helsingin kirjamessuilta (jo alennusmyynnissä!) ja luin sen Erilaiset kulttuurit -haasteeseen.

En huomannutkaan, että tämä on näin uusi kirja, kun nappasin sen miitistä Kalajoelta. Kiitos kirjasta!

Mielenkiintoinen, koskettava tarina iranilaisesta Amenehista. Kertoi kovasti sikäläisestä kulttuurista ja naisen asemasta, jota Suomesta käsin on vaikea käsittää saatika ymmärtää. Näitä asioita on hyvä muistaa kun maahanmuuttajia täälläkin kohtaa.

Kokeilen, pystyykö herkkä ystäväni lukemaan tämän...

edit. palautui ilman että tuli kysyttyä pystyikö ystävä lukemaan.
25.2.17 Oulun miittiin

Minä en ollut se herkkä ystävä, jolle tätä 10 kk sitten kaupattiin, vaan otin kirjan tänään Oulun miitistä. Olen kyllä jossain asioissa herkkä, esimerkiksi en halua lukea liian tarkkoja ja vammoilla tai verellä mässäileviä kuvauksia dekkareissa, vaikka genrestä muuten tykkään.

Katsotaan, miten tämän kirjan lukeminen sujuu. Olen kuullut aika ajoin näistä hapolla polteltuista naisista enkä voi käsittää sitä.. mutta ihmisiä on moneen lähtöön.

Kyllä en edelleenkään käsitä happojuttuja. Ihan kuin olisin vasta lukenut uutisista, että happoa on otettu käyttöön muuallakin. Sairasta.

Kiinnostava kirja, tosi erilainen kuin odotin. Tässä kerrotaan Amenehin elämästä laajemminkin, irakilaisesta kulttuurista. Koskettava tarina, mutta ei liian raaka tai julma.

Kirjasta päällimmäiseksi jäivät anteeksianto ja toisaalta ristiriidassa sen kanssa oleva naisten kohtelu. Länsimaissa naisen asema on huomattavasti parempi, vaikka kyllä siinäkin on kohentamista joissakin asioissa.

Tindelitinda palautti kirjan minulle, vieläköhän tämä on erään krossarin toivelistalla...

Kiitos toivelistakirjasta!

Koskettava tarina, antoi paljon ajattelemisen aihetta. Kirja oli myös hyvä kuvaus nuorten iranilaisten elämään.

Kirjan julkaisemisen jälkeen iranilainen lääkäriryhmä on poistanut toisen Majid Mohavedin silmän.

Luin tämän kirjan jo jonkun aikaa sitten, mutta muistan kirjan tunnelman edelleen hyvin. Länsimaalaisena ja itsenäisenä naisena tällaisia tapahtumia, joita Ameneh on joutunut käymään läpi on mahdotonta ymmärtää vaikka kirja antaa kuvausta siitä, mihin tällaiset teot muka oikeutetustikin joskus perustuvat...

Kirja jatkaa matkaansa jossain vaiheessa.

Runoiltaan kirjoja mukaan, jonne tämäkin jää jonkun napattavaksi.