Alkuteos Three Men in New Suits (1945). Suomentanut Toini Kaukonen. Toinen painos. Kansankirja, Helsinki 1945. Sidottu, 238 sivua.
Kansi: A. Hauhio.

Tämä kirja on seissyt hyllyssäni jo vuosikaudet lukuvuoroaan odottamassa. Luulen sen tulleen sinne kirpputoritarjokkaiden joukosta;. Kirja kiinnosti minua silloin ja kiinnostaa edelleen. Voi se silti jäädä lukematta. Harmi. — Esilehti on näköjään revitty kokonaan pois.

Takakansi:
Kolme miestä, eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvia saman paikkakunnan poikia, sodassa ystävystyneitä, yhdessä taistelleita ja yhdessä kotiutuvia - siinä ne tulkit, joiden suulla maailmankuulu englantilainen kirjailija välittää lukijoilleen kotimaansa Englannin sodanjälkeisiä mielialoja. ”Uusissa vaatteissa”, uusin silmin nämä nuorukaiset näkevät nyt kotirintaman, ja lukija saa seurata heidän ensi päiviensä kokemuksia kotona. Ne eivät aluksi ole suinkaan myönteisiä, ja siten kenties suomalainen sodanjälkeisissä oloissa elävä saa lievennystä omille vaikeuksilleen joutuessaan toteamaan, että samat pulmat ja ristiriidat näyttävät ilmenevän niinhyvin mahtavan voittajavaltion kuin pienen tappiolle jääneen sisäisessä elämässä. Mutta kirjan kolme miestä oppivat ymmärtämään ja ottamaan uuden asenteen ja aloittavat siten ensimmäisten kotiuttamispäivien jälkeen elämänsä alusta. ”Kukaan ei joudu romukoppaan, vaan kaikkia tarvitaan jälleenrakentamistyöhön”, sanookin eräs näistä kolmesta. Sen vuoksi tämä teos, kuulun tekijänsä tuorein, on todellinen nykyhetken kirja, jolla on annettavaa kaikille sotaakäyvien maiden ihmisille. Se on kirja, jota luetaan ja josta puhutaan.

Lieveteksti:
KOLME MIESTÄ UUSISSA VAATTEISSA
Tunnettu brittiläinen journalisti Lena Chivers kirjoittaa ”Kolme miestä uusissa vaatteissa”-romaania käsittelevässä katsauksessaan mm. seuraavaa:
— ”Mitä tapahtuu, kun kotiin ikävöivät miehet palaavat kotiin — kotiin ikävöivät miehet, jotka sitäpaitsi ovat järkähtämättömiä, taistelun kovettamia sotilaita ?I” — ”Nämä miehet ovat kantaneet mukanaan sielunsa silmin kotinsa kuvaa, ja heidän kaipauksensa on tehnyt siitä enemmänkin harhanäyn kuin valokuvan antaen sille näennäistä loistoa, jota sillä tosiasiassa ei ole.” — ”Vastoinkäymiset alkoivat hyvin pian, ja kaikki nuo ruusuiset, kiduttavat unelmat koodista olivat yhtä karvaita kuin suullinen tuhkaa. Kuvatessaan näiden kolmen miehen kokemusten avulla miten ja miksi tämä tapahtuu, Priestley tulkitsee mitä ajankohtaisinta yhteiskunnallista pulmaa.”
— ”Tuntuu helposti siltä, että kirja loppuu liian pian. Sillä nämä sotilaat ovat paljastaneet joitakin kotiutuvan sotilaan vaikeuksia ja ristiriitoja, mutta he eivät ole vielä löytäneet itselleen selvää tietä. Ehkäpä selvää tietä ei olekaan, tai ehkä Priestleyn tarkoituksena on vain tuoda esiin tämä pulma ja yllyttää jokaista lukijaa käymään siihen käsiksi. ”
— ”Koko kirja on enemmän allegoria kuin romaani, vertauskuvallinen esitys siitä, kuinka kolme hyvää miestä kohtaa pahan, itsekkään maailman, mistä he eivät voi löytää lohtua koti-ikäväänsä, ja käyvät sen kimppuun kokeneina taistelijoina. Lukija saa vaikutelman, että he tulevat voittamaan tämän toisen sodan.”


J(ohn) B(oynton) Priestley (1894—1984) at Pegasos — A literature related site in Finland
The Official J.B. Priestley website
J. B. Priestley at Wikipedia

Ehdinpäs lukea! :) Ja tottahan se kannatti. Priestleyn kirjoitustyyli on miellyttävä, ja näkökulma sodanjälkeiseen — tässä tietenkin englantilaiseen — yhteiskuntaan oli ainakin minulle uusi.
Kirjan kolme kotiin palaavaa miestä ovat yläluokkainen Alan, maanviljelijän poika Herbert ja työläismies Eddie. He ovat kotoisin samalta paikkakunnalta ja luokkaeroista huolimatta (eletäänhän Britanniassa) huolimatta ystävystyneet rintamalla. Sotilaiden yhteishenki on on ollut niin tiivis, että porukassa pysyäkseen Alan on jopa kieltäytynyt ylennyksestä ja jäänyt kersantiksi. Priestleyn kirja liittyy jännästi äskettäin lukemaani Kaukaiseen kesään. Pattersonin romaani nimittäin kertoo yläluokan saaneen (saavan?) kunniamerkkejä brittiarmeijassa huomattavasti vähemmin ansioin kuin alemman luokkien sankareiden. Luultavasti ylennykset myönnettiin/myönnetään samoin perustein. Eikä käytäntö vallan vieras liene Suomessakaan.
Alan, Herbert ja Eddie palaavat kotiin suurin odotuksin, onhan kotirintamalta kuulunut uutisia löytyneestä uudenlaisesta solidaarisuudesta, siitä että kaikki kansalaiset vetävät nyt yhtä köyttä ja taistelevat saman asian — yhteisen isänmaan — puolesta. Entä miten käy? Alanin etten tuodaan tarjottimella uusia mahdollisuuksia huijata rahvasta. Herbertille on pedättu valmiiksi mukava paikka, jossa kartuttaa omaa omaisuuttaan ja viis veisata muista. Eddie sen sijaan huomaa menettäneensä senkin vähän, mikä hänellä oli vielä sodan päättyessä jäljellä. Työtä tosin on saatavilla, mutta vaimo on häipynyt ja juorut kulkevat. Lapsi oli kuollut jo sota-aikana.

Priestley on utopisti ja kirja päättyy toiveikkaan utopistisesti. Onhan se hellyttävää mutta myös katkeraa näin jälkikäteen luettuna, kun tietää miten maailmassa ja etenkin Britanniassa kävi. Maailma siitä mihinkään rauhoittunut, ja Priestleyn kuvailemat ”leipää ja sirkushuveja” -viihdemaakarit jylläävät päivä päivältä voimallisemmin pitäen meidät turtina. Brittiläisen yläluokan poliittinen ja kai taloudellinenkin valta on vähentynyt ja eliitti on eristäytynyt, muttei luokkayhteiskunta ole mihinkään hajonnut. Ja sitä rataa. Mutta onhan se kiva tietää, että Englannissa ajattelivat jotkut joskus toisin. Ihan Thomas Moren Utopiaan Priesley ei yllä, mutta hyvä näinkin.

Kirvesmies-reliefin alla Natalien oven vieressä.

LÖYTÄJÄLLE: Kiitos, että nappasit tämän kirjan mukaasi ja tulit vielä vilkaisemaan sen matkapäiväkirjaa! Tieto siitä, että kirja on hyvissä käsissä, on minulle tärkeä. Siksi pyydän sinua kertomaan, että se on sinulla. Toivon myös, että luettuasi kirjan poikkeat uudestaan täällä kirjoittamassa mietteitäsi lukemastasi. Sinun mielipiteesi kiinnostaa minua. :) Samalla voit myös kertoa mahdollisista jatkosuunnitelmistasi kirjan varalle. Jos olet kiinnostunut BookCrossingista, mutta haluaisit tutustua siihen suomen kielellä, kurkkaapa näiden linkkien taakse: * BookCrossingista suomeksi http://bookcrossingfinland.net/wiki/Etusivu * Suomenkielinen keskustelufoorumi http://www.bookcrossing.com/forum/30 * BookCrossing suomenkielisessä Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Bookcrossing LUKUILOA!!!