NTK 185
Julkaisuvuosi 1968

Viuhkapalmujen siimeksessä, keskellä itämaisen värikästä Singaporea sijaitsee Elefanttitalo, suomalaisen Heljän uusi koti. Kun on vasta 18-vuotias, ranskalaisen lähetystövirkamiehen nuorikko, ei kumma jos palvelijoita vilisevän muhkean talon emännyys aluksi pelottaa, samoin outo salaperäinen maailmankaupunki. Jokainen päivä tuo mukanaan uuden yllätyksen, mutta suurimman Heljä kokee silloin kun taloon tupsahtaa kolme talvitamineista suomalaislasta, jotka eivät päässeetkään jatkamaan matkaa vanhempiensa luo. Elefanttitalossa on nyt kotoista vilskettä jossa Heljä viihtyy, ja yhdessä lasten ja iloisen ystäväpiirin kanssa hän tutustuu kaupungin värikkääseen elämään, kiinalaisten, intialaisten, malaijien merkillisiin taloihin, seikkailee saaren trooppisen rehevällä maaseudulla, osallistuu jännittäviin purjehdus- ja viidakkoretkiin. Mutta eri kansallisuuksia kuhisevassa kaupungissa kytee vihamielisiä voimia ja eräänä päivänä myös Elefanttitalon elämä järkkyy...

136 sivua

Luin kirjan junassa.
Tämä on jo vanha kirja. Kirjassa oli samanlaisia kiertäviä, bambuseipään varassa liikkuvia katuruokaloita ja pikkukauppoja kuin minä näin Vietnamissa Hanoissa 2002.
Kummallista on että Singaporessa on hyvin tiukat säännöt joissakin suhteissa, mutta silti epämääräiset oopiumiluolat ovat sallittuja. Kirjan lapsetkin eksyivät yhteen sellaiseen juotavaa etsiessään ja näkivät siellä perhetutun tokkurassa makaamassa.
Lapset näkivät myös yhden vaivalloisesti kävelevän naisen, jolla oli kutistetut jalat. Mahtaakohan sellaisia olla enää, ei kai.

This book counts for Singapore in my A Book From Every Country Challenge.

Kirja jäi kirjamessuille eteisaulan penkille.
Lukuiloa löytäjälle!