Kustantanut WSOY. Alkuperäinen nimi "The Railway Children".

Alkuteos ilmestynyt 1906. Suomentanut Laila Järvinen. Sidottu. WSOY, 1962. 144 s.

Robertilla, Peterillä ja Annella oli ihan kaikkea mitä toivoa voi: paljon hauskoja tavaroita, kiltti äiti ja maailman paras isä. Sitten isä katoaa selittämättömästi, äiti muuttuu surulliseksi, palvelijat irtisanotaan ja lapset muuttavat äitinsä kanssa maalle pieneen synkkään taloon.

Lasten elämää ilostuttaa kylän ohi kulkeva rautatie. Tähystyspaikaltaan he seuraavat Vihreän lohikäärmeen (aamujunan) päivittäistä menoa ja pelastavat sen kerran hirveältä onnettomuudelta. He tutustuvat uusiin ihmisiin, joista moielnekiintoisin on tuntematon vanha herra, jonka avulla isän arvoituskin lopulta ratkeaa.


Tällainenkin löytyi kirjahyllystäni. Olen jo lukenut kirjan, joten tämä voi jatkaa matkaansa.

Osallistun tällä vapautuksella pippiksen PATSASVAPAUTUSHAASTEESEEN.

Kirja jäi Rauman rautatien muistomerkille.
Taiteilija Uno Aro, 1962

Aloitin koulutieni -62 joten monta kirjaa on tähän mennessä jo tullut luettua ja joskus lasten toivekirjasto kuului suosikkeihini, muttä tätä kyseistä teosta en ole ennen lukenut ?
kiitos että se putkahti eteeni nyt!?Se oli mielenkiintoinen lukukokemus, kuten usein jos näitä LT:n kirjoja sattuu eteen tulemaan niin ne kannatta myös lukea...!
Suosittelen

"vt. asemapäällikkö"