Löysin kirjan antikvariaatista, olen nähnyt elokuvan ja minua kiinnostaa todella lukea kirja.

Synopsis:
Reinin tasangolla nuori koulupoika jättää hyvästit lapsuudelleen ja rakastuu keski-ikäiseen, tuntemattomaan naiseen. Seksuaalisen himon lisäksi poikaa ja naista yhdistää lukeminen, mutta ei aivan tavanomaisessa merkityksessä. Kaipaus ja häpeä, hellyys ja vastuu ovat tämän surumielisen, pohdiskelevan ja yllätyksellisen romaanin painavia teemoja.

Loisto-pokkari elokuvakansilla. Saksankielinen alkuteos Der Vorlesser, ilmestynyt vuonna 1995.

Hieno, hieno kirja! Tarina todella kehittyy yllättäväksi ja elämänmittaiseksi kertomukseksi, joka saa pohtimaan mitä olisi tapahtunut jos valinnat olisivat olleet toisenlaisia.

Kirja on varattu Kipsulle, voittona Matosen maanantaiarvonnasta. Lukuiloa!!!

Iso kiitos kirjasta, joka ei ollut toivelistallani, mutta jonka selkeästi olisi pitänyt olla siellä ja ainakin päässäni se oli toivelistallani!

Tämä kirja pääsee varmasti aika kärkeen, kun seuraavaa luettavaa valitaan.

Päällimmäisenä ja pinnallisimpana mua häiritsi kirjassa hankalasti luettavat ja / tai pitkät lauseet, joiden takia ajatus tahtoi harhailla ja välillä piti lukea pätkiä kirjasta uudelleen. Taidan jostain syystä ladata joihinkin kirjoihin kauhean suuret odotukset, kuten Lukijaan, ja sitten ne odotukset täyttyvät todella harvoin, niin kävi nytkin. Olisin toivonut, että alkuun sijoittuneet seksikohtaukset olisivat olleet jotenkin intohimoisemmin kerrottuja, nyt ne jäivät jotenkin etäisiksi enkä pystynyt eläytymään niihin. Itse tarina ja juoni olivat mielestäni hyvät, mutta kun Lukija ei vaan mennyt ihon alle, ei koskettanut, kaikki oli jotenkin kummallisen kevyttä tai mitäänsanomatta, vaikka kyseessä oli ensirakkaus, ensimmäiset seksikokemukset, natsit ja kaikki mahdollinen minkä ei pitäisi olla mitäänsanomatonta! En oikein ymmärtänyt, miten päähenkilö pystyi suhtautumaan tarinan lopussa niin viileästi ensirakkauteensa ja miten hän pohti kaikkea niin kummallisen viileästi. Yhtä etäiseksi jäi asiat Hannan näkökulmasta. Myös Hannan salaisuus olisi voitu kertoa jotenkin koskettavammin.

Olisin halunnut pitää kirjasta enemmän. En tiedä, toisiko toinen lukukerta jotain enemmän. Lukija löytyy omasta hyllystäni myös DVD:nä, pitäisi katsoa se, toivon, että ohjaaja on saanut tarinasta koskettavamman.

Kirja lähtee LiskoMiettiselle Toivelistahippakirjana.

Samalla osallistun Tarnan Runovapautushaasteeseen ja kirjan välissä kulkee runo, johon lukioikäisenä tykästyin ja josta pidän edelleenkin.

Vierge Moderne

En minä ole nainen. Olen neutri.
Olen lapsi, hovipoika ja rohkea päätös,
olen naurava häive helakanpunaista aurinkoa.
Olen kaikkien ahnaitten kalojen verkko,
olen malja kaikkien naisten kunniaksi,
olen askel kohti sattumaa ja perikatoa,
olen hyppy vapauteen ja omaan itseen...
Olen veren kuiske miehen korvassa,
olen sielun vilu, lihan kaipuu ja kielto,
olen uusien paratiisien portinkilpi.
Olen liekki, etsivä ja röyhkeä.
Olen vesi, syvä mutta uskalias, polviin saakka,
olen tuli ja vesi rehellisessä yhteydessä,
ilman ehtoja.

(Edith Södergran, suomennos: Pentti Saaritsa)

Mahtavaa. Ei elämä enää paljon paremmaksi voi mennä. (jotenki hyvä päivä) Kiitoksia kirjasta. :)

Mua jotenkin suututti se loppu niin, että olis tehnyt mieli ruveta huutamaan. Miulla on varmaan kanssa jotkut ihme odotukset joidenkin kirjojen kohdalla, mutta tämän kohdalla odotukset kyllä laski kokoajan loppua kohti, vaikka loppu olikin yllättävä ja muuta niin jotenkin en vaan ehkä jotenkin tajunnut niitä ihan viimeisiä kappaleita. Herätti tämä tunteita, mutta en minäkään ihan tajunnut ja päässyt samaistumaan kirjan päähenkilöihin. Jäi jotenkin etäiseksi.

Tämän pitäisi jo olla matkalla kohti uutta lukijaa.

Palasin tänään kotiin turusta ja kirja odotti keittiön pöydällä. Kiitos :)

Hmm.. minua kirja kyllä kosketti, ainakin enemmän kun sitä ennen lukemani kirja, joten ehkä positiivinen kokemus johtui vertailukohdasta. Toisaalta kertojan etäinen tyyli kuvasti hyvin hänen useaan otteeseen kuvaamaansa turtumusta. Minusta oli jännä, että kirjaan oli otettu kaksi niin suurta teemaa (hyväksikäyttö ja natsit), eikö yhdenkin käsittelemisessä olisi jo ollut tarpeeksi ainesta? Toisaalta tarina oli kuitenkin yhtenäinen kokonaisuus, jossa molemmat teemat tukivat toisiaan. Ja kirjahan ei ole kovin pitkä, joten mihinkään jaaritteluun ei suinkaan ole sorruttu.

Mietin pitkään millä sanoilla kuvaisin tuossa yllä nuoren pojan seksisuhdetta aikuisen naisen kanssa, sehän olisi selvästi hyväksikäyttöä, jos sukupuolet olisivat toisin päin, mutta kulttuurimme ei niin herkästi ehkä tuomitse tällaista rakkaussuhdetta? Onhan vain hienoa, että poika saa kokemuksia! Mikäs sen miehekkäämpää kuin suhde vanhempaan naiseen! Kirjassakin kuitenkin käy ilmi, ettei se ehkä lopulta olekaan niin hyvä juttu ja sillä on pojan elämään kauaskantoisia seurauksia.

Olin nähnyt elokuvan jo ennen kirjan lukua ja se teki minuun suuremman vaikutuksen kuin kirja.. en tiedä olisiko sitten ollut toisin päin, jos olisin lukenut ensin kirjan.

Edit 19.6.13: Laitan kirjan Virtuaaliseen Palkintokaappiin (VPK) tarjolle.
Sen meriitit (mm.):
- Hans Fallada Prize, Saksa 1998.
- Boeke Prize, Etelä-Afrikka 1999.
- Ehdolla: the International IMPAC DublinLiterary Award 1999. http://www.impacdublinaward.ie/award-archive/winners-1996-2012/1999-shortlist/
- Kansainvälinen Eeva Joenpelto -kirjallisuuspalkinto 2001.

Kirjasta tehty elokuva on myös saanut palkintoja.

VPK:n tyhjennysarvonnan palkintona postiin. Lukuiloa!

Toivoin ja voitin Lukijan VPKn arvonnassa. Sain sen jo aikoja sitten ja onneksi Piparjuuri tajusi kysellä kirjan perään niin tuli tämä merkintäkin tehtyä. Lukemista en vielä aloita. Kirjalla on kyllä edellisten lukijoiden kommentit luettuani vähän odotuksia lunastettavana.