Juha Seppälä summaa tähänastisen tuotantonssa pääteemat tiiviisssä ja täyteenladatussa kertomuksessaan. Yksinäisyyden , kuoleman ja tukahtuneen seksuaallisuuden tunnot jäytävät miehen ja naisen elinvoimaa, eikä umpiosta pääastä eroon kuin lopullista tietä- Hyppynarun ääriviivat piirtyvät kolmihenkisen perheen ympärille. Isä on musiikkitieteitä opiskellut työtön, vaimo käy töissä, tytär Mari aloittaa koulunsa. Miehen ja naisen suhde on kymmennessä vuodessa turtunut sanomattomuuteen; Seksi on harvinaista. Isä tekee tiliä omiin vanhempiinsa; Ruotsissa asuvaaan äitiinsä ja lapsuudessa kadonneesseen isäänsä. Menneisyyden raskas varjo heilahtaa oman avioliiton ylle.Isän ja tyttären suhde toimii, heillä on toisissaan turva. Ja Turvaan he lähtevät.

Hyypynaru on kompromissiton, ekspressiivinen maalaus ihmisen voimattomuudesta, rakkauden kuihtumisesta. Hitain mutta määrätietoisin vedoin etenevä ja näkökulmia vaihteleva kertomus on karsittu kaikesta epäolennaisesta- jäljelle jää kirkas, aihetta kunnioittava eleetön kieli, Hyppynaru poraa ja hioo Juha Seppälän kirjailijakuvaa, tekee selväksi: hän ankaran totuudellinen nykykirjailija. ( Takakannen teksti)

Tämä on todella loistava romaani, jonka olen lukenut esimmäisen kerran 1990-luvulla.Sen jällkeen olen lukenut tämän ainakin neljä kertaa. Minulla on tätä kirjaa kaksi kappaletta jotka on ostettu molemmat Oulun kaupunginkirjaston poistomyynnisstä. Yksi kappale jää kotihyllyyni. Tämä toinen lähtee bookcrossing kirjaksi.

Kirjateoria niin kovasti kehui tätä kirjaa, että otin eilen mukaani Limingan miitistä, kiitokset!

Mielenkiintoinen tarina kolmekymppisestä perheellisestä miehestä, jonka elämässä moni asia on huonosti. Parisuhde on pielessä, töitä ei ole eikä oikein omia vanhempiakaan. Vain suhde ekaluokkalaiseen tyttäreen tuo valoa elämään. Kirja kertoo vähäeleisesti miehen elämästä ja antaa viitteitä ahdistuksesta ja masennuksesta. Käy ilmeiseksi, että jotakin on tapahduttava. Surumielinen kirja, mutta ei onneksi kovin ahdistava. Surullisia tapahtumia, mutta varmasti niin tosia.

Sain kirjan eilen Taavinalta. Kiitos!

Jäi käteen Ähtärin pikkumiitistä StinaP:n ja Anuliinin kanssa.

Jäänyt pyörimään lukemattomien kasaan. Päätynee vapautettavakdi.

Liikekeskuksen käytävän penkille jätetty löydettäväksi.

En pitänyt kirjasta. Jätin sen P-junaan matkalla Helsinkiin.