Takakansi:
"Mikko Virtasella on ongelma. Hän ei tahdo olla suomalainen mies, mörökölli, ahdistuksen ja huonon itsetunnon ruumiillistuma. Hän on päättänyt tulla ruotsalaiseksi.

Helppoa se ei ole: Ruotsin kansalaisuutta ei heltiä miehelle, joka ei ole asunut maassa päivääkään, eroaminen Suomen armeijasta ei ota onnistuakseen, eikä työnantaja suostu myöntämään edes Victorian syntymäpäivää palkalliseksi vapaaksi. Virtanen ei kuitenkaan luovuta. Hänestä sukeutuu Mikael Andersson - empaattinen, rakastava ja keskustelutaitoinen ruotsalainen perheenisä Göteborgista. Hinta on kova, mutta mihinpä ei ihminen olisi valmis saadakseen asua maailman demokraattisimmassa yhteiskunnassa, kansankodissa, missä ovetkin auvautuvat kutsuvasti sisäänpäin."

Olipahan Mikko Virtasella päättäväisyyttä!
Tarina oli mukaansatempaava ja yllättävät käänteet pitivät mielenkiinnon yllä. Välillä meno oli melkein absurdiakin.

Mikko Virtanen jatkaa matkaansa Hep-kirjana. :)
Mukavia lukuhetkiä!

*Osallistun samalla Appelsiinin 52 viikkoa- vapautushaasteeseen. Selitykseni tälle viikolle: viime aikoina uutiset ovat taas olleet täynnä ties mitä lainoja ties mihin maihin, niin tuli vaan mieleen josko Ruotsissa asiat olisivat paremmin. ;)*

Kiitos HEP-kirjasta! Vadelmavenepakolainen pakenee muutamaksi ajaksi bc-hyllyni suojiin. Ajattelin ensin lukea sen heti ja vapauttaa lentokentän vaihtohyllylle viikon päästä, mutten taida raaskiakaan. Pelkään, että näin mainio kirja lentää jonnekin maailman turuille ja jää sinne hylätyksi. Joten nautiskellaan myöhemmin :-)!

Onhan tämä kirja hassu, ei oikein tiedä miten aina suhtautuu kirjailijan heittoihin. Tosiasiat ja satiiriset rakasta naapurimaatamme ihannoivat ja hyvin perustellut arvioinnit kutkuttavat. Vai ovatko ne edes satiirisia, ehkä kirjailija on tosissaan :-)! Monta naurua ja hihitystä lukeminen tuotti, vielä enemmän kuin kirjasta tehty näytelmä. Kirja vaatisi kyllä enemmän keskittymistä ja pitemmän lukuajan kuin sille saatoin suoda!
Tarjoan kirjaa kontrolloidusti huomisessa miitissämme.
Hauskoja lukuhetkiä!

Olen lukenut tämän aikaisemmin ja lukukokemus oli ihan mielenkiintoinen ja jäi jossain määrin mieleen, muttei asettunut kärkisijoille. Viihdyttävää ruotsalaisuuden pohdiskelua kuitenkin ja eiköhän tälle kirjalle löydy innostunut lukija. Vapauttelen uutta lukijaa etsimään.

Vapautan JAMK:n Piippukadun toimipisteen kirjaston kirjankierrätyshyllyyn. Lukuiloa löytäjälle!