WSOY 1988
182 s.

13-vuotias Sara tuntee itsensä yksinäiseksi ja tarpeettomaksi. Rikkinäisestä kodista hän joutuu nuorisokodin kautta sijaiskotiin Sammalniemeen, Leenan ja Artun luo kesäksi. Aluksi sijaisvanhempien lämmin turvallisuus ahdistaa, ja Sara kokee itsensä ulkopuoliseksi, hennoksi silkkiuikuksi. Paras ystävä Antti on kaukana, kesäkaveri Kristiina tuntuu etäiseltä, äidille on vaikea kirjoittaa. Kunnes lopulta hennon elämän palaset alkavat loksahdella paikoilleen: Sara tajuaa Leenan ja Artun vilpittömän rakkauden ja loppukesästä sisään astuu eräs, joka sanoo: "Elämää, hemmetti soikoon, ei voi panna piirongin päälle koristeeksi. Sitä on koko ajan puristettava rintaa vasten ja tanssittava sen kanssa pyörryksiin asti."

Sinikka Laine kirjoittaa kipeästä, mutta välttämättömästä kasvamisesta. Jokaisen on kasvettava omaan mittaansa ja otettava elämänsä savi muotoiltavaksi. Silkkiuikku on herkkä ja voimakas kertomus murrosikäisestä Sarasta, hänen ratkaisevasta kesästään.

Kirja vapautuu Vuosaaren kauppakeskus Columbuksen kirjahyllyyn (virallinen BookCrossing hylly, Marian konditorian tiskin lähellä!).

Nappasin kirjan tänään Columbuksen hyllystä oikeastaan vähän Kesistä ajatellen, mutta ehkäpä luen tämän itsekin :) Kiitos kirjasta!

Luin kirjan pari-kolme päivää sitten ja tykkäsin kovasti. Silkkiuikku on kyllä mielettömän hyvä nuortenkirja, mutta pelkäänpä, ettei kirja mitäänsanomattoman, jopa luotaantyöntävän kansikuvansa takia houkuttele nuoria tarttumaan siihen :(

Saran kesästä oli mielenkiintoista lukea. Tyttö koki paljon uutta, mutta mielessä olivat aina myös koti ja sen ongelmat, ja välillä murrosikäisen tunteet tietysti yhtäkkiä kuohahtivat ;) Tästäkin kirjasta näkee, miten paljon (ongelmaperheiden) lapset haluavat suojella vanhempiaan. 13-vuotias Sarakin haluaa palata kotiin, koska pelkää, ettei äiti muuten pärjää. Onneksi äiti osasi edes tässä asiassa olla aikuinen, tehdä oikean ratkaisun.

Tämä kohta jotenkin kolahti: "Hän ajatteli, että oli olemassa kahdenlaisia ihmisiä, parempia ja onnistuneita ja huonompia ja epäonnistuneita. Heidät erotti helposti toisistaan vain kuuntelemalla miten he puhuivat tai katselemalla miten he liikkuivat ja elehtivät. Nämä ihmiset olivat niitä parempiosaisia, joilla ei ollut huolta huomisesta, ei rahasta eikä työpaikasta, eikä siitäkään että yhtäkkiä jokin erottaisi ne toisistaan."

Kirja on ilmestynyt vuonna 1988 ja niinpä maininta Dallasista vei minutkin 80-luvulle. Edesmennyt mummoni tapasi katsoa Dallasia, sarja tuli muistaakseni perjantaisin klo 22 uutisten jälkeen Maikkarilta :)

Yksi käytännön seikka kirjassa oli mielestäni outo: ei kukaan osta kesällä laatikollista eskimoita ja lähde sen jälkeen pitsalle ennen paluumatkaa kirkonkylältä (30 km), ei vaikka olisi kylmälaukku autossa ;)

Seuraavana lukuvuorossa on siis Kesis85, joka saa kirjan huomisessa minimiitissämme. Lukuiloa!



Osallistun kirjalla Alejandan Helmet-lukuhaasteeseen (kohta 41. Kirjassa lähetetään kirjeitä).

Vapautuksella osallistun puolestaan sakirmon Värit ja eläimet -vapautushaasteeseen.

jos hippolein on vapauttanut joulukuusa ni tämähän on ollu sillo jo columbusen hyllyssä un trefasmme hippoleinn kans mut ileisesti nimen ja kansikuvan perusteellaei oo tullut katottua takakantta. Iso ktossiis Taryalle :)

Niin japipoeioo lmestynyt ja tämä ol viimeinen kirja jonka journaloin, tässä on mysteeri kyllä ratkaistavaksi ;)

Sanoinkin Taryalle et tämä tulee luettua heti ja oi han mukavaa sotekstistä luemsta tälläselle päivälle kun edellisenä yönä nukunut 6-7 h.

Mutta nyt on st Spoilausvaroitus

Et miten kun se oli pelasti sen mtä sukulaisia ne sille sijasperheelle vai olko ne jotain muta lapsia e nyt muista ja sitten ne sijaisvanhemmat olvat nin losia mut heiletuli mieleen se kuinka oma lapsi oli hukkunut.

Tuli kyl mieleen sinä kue stä ätinä ans olli ja äitinsä vaan siemli olutta munmelestä nivärin ja mä en voi ymmärtää et miten lasten nähden vodaan juopotella. Ja sitten huomasha taustat ku ihmetteli niille sijaisvanhemmille eivätkö he juo.

Ja sit ku se olio se sen sjaisäidin siskonpoika tuli ylään oli hana mten Sara laitteli hälle voileipiä ja tarjoili.

Tää olikin mukava uea tähän väln kun Tänään tuli Pellalt se vahvstuskirje valmennkseen sekä ennakkotehtävät 2 sivua 1. sivun jo täytinki mut 2 sivua pitää viel pohtia, 1,5 vkon päästä se valmennus on et on täs viel aikaa

Osallistun Aakkoshaasteeseen

Tämän yllätysarvontakirjan saan huomisesssa miitissä kuriirin matkaan. Lukuiloa! :) Osallistun vapautuksella sakirmon väri ja eläinhaasteeseen

Kiitos! Olen tämän joskus nuoruudessa lukenut, mutta en kyllä muista tapahtumista mitään.

Tarina oli koskettava. En varmaan silloin parikymmentä vuotta sitten tämän lukiessani oikein edes ymmärtänyt, mistä tässä oli kyse. Ihanaa, että edes kirjoissa kaltoinkohdelluille lapsille käy lopulta hyvin. Oikeassa elämässä tuntuu olevan valitettavan usein niin, että vanhemmilla on aina oikeus omaan lapseensa, mikä sivuuttaa lapsen oikeuden hyvään ja turvalliseen elämään. Saran äidille pisteet kypsästä ratkaisusta,

Kirja lähtee kohti seuraavaa lukijaa. Lukuiloa!