Recently Released
 |
 |
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Recently Caught
|
|
 |
|
|
|
 |
|
|
|
 |
|
|
|
 |
|
Social Links
Bookish Quotes
"A house is no home unless it contains food and fire for the mind as well as the body."
Kaksi tyttöä ja Maija
|
Kaksi tyttöä ja Maija
Buy from one of these Booksellers:
|
||||||||||||||||||||||
4 journalers for this copy...
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Released 1 yr ago (3/18/2012 UTC) at Pori, Satakunta Finland CONTROLLED RELEASE NOTES:
|
|
|
|
|
Journal Entry 4 by
Ja taas salaperäinen yllätysräpäkki & -räpiköijä Porista! Kirja näyttää ihastuttavalta. KIITOS, ARJAMAARIA!Arvailen, muuten, alkuteosta ruotsalaiseksi teokseksi, joka ilmestyi kotimaassaan ensimmäisen kerran luullakseni 1937 tai 1938 (vähän ristiriitaista tietoa löysin). Ja ilmeisesti jokusen kerran sen jälkeenkin. Naapurissakin asialla olivat opettajat eli Svensk Läraretidnings förlag. |
|
|
|
|
Journal Entry 5 by
Viehättävä kirja — mutta aika lailla myös ihmettelyjä herättävä. Helmi Krohn on suomentajan vapaudella lokalisoinut tarinaa reippaasti; henkilönimien suomentamisen lisäksi hän pistänyt tytöt kävelemään muistaakseni Käpylässä ja viettämään kesää Metsäpirtissä. Jälkimmäisen paikan valinta toi mieleen Anni Swanin Iris rukan (Iris Klewehän muuttaa Helsinkiin Metsäpirtistä, Seren ja Tanelin hyvästä huomasta), mutta hiukan se myös arvelutti. Nähtävästi kääntäjän lähtökohtana on alkukielisen opuksen ilmestymisajankohta eli sotia edeltänyt aika; Viipurin läänin Metsäpirtti, johon kesäpaikan sijoitin, sijaitsi Laatokan rannalla ja jäi jatkosodan jälkeen Neuvostoliittoon. No, eipä tuntunut tyttöjen hameiden pituuskaan oikein istuvan enää 40-luvun loppuun. Harmitti vain, ettei kirjassa mainita alkukielisen teoksen ilmestymisvuotta. Toinen ihmetyksen aihe liittyy tyttöjen kouunkäyntiin: Vuosi sitten Kaarina oli eronnut tyttölyseosta, jota sisarukset olivat käyneet pienestä saakka, ja siirtynyt kansakouluun. Siis anteeksi nyt mutta mitä? Helena täyttää kertomuksen loppupuolella 16 vuotta, Kaarina on 12—13-vuotias. Miten ihmeessä sen ikäinen on käynyt yhteiskoulua pienestä saakka? Myönnän auliisti, etten ole järin perehtynyt Ruotsin koulujärjestelmän historiaan, mutta ei sikäläinen systeemi minun käsittääkseni noihin aikoihin ainakaan kovin paljon meikäläisestä eronnut. Ja meillä koulunkäynti aloitettiin kansakoulussa 7-vuotiaana. Sitä sitten käytiin 4—6 luokkaa. Neljännen (viidennen ja toki vielä kuudennenkin) luokan jälkeen oli mahdollista pyrkiä oppikouluun. Joitakin poikkeuksia toki oli, Terttu Tupalan 30-luvun loppuun sijoittuva Tee ruusuista seppele opetti, että Tampereen yhteislyseoon mentiin vastaan kansakoulun viidenneltä luokalta. Tuskin mitään oppikoulua (yhteiskoulua, yhteislyseota tms.) kuitenkaan alle kymppivuotiaana aloitettiin. ”Pienestä saakka”, ja pah. Kaikken eniten minä sittenkin kummastelin kirjan perhekuvausta. Tyttöjen kuvanveistäjä-isä on kuollut, joten he asuvat kolmistaan äitinsä kanssa. Äiti on taidemaalari, jolla tuntuu riittävän muotokuvatilauksia. Rahaa perheessä ei kuitenkaan ole sen enempää kuin aikaa huonekalujen järjestelemiseen, pölyjen pyyhkimiseen tai ylipäätään mihinkään kotitaloushommiin. Oikeastaan kirja kuvaa sitä, millaista on lapsen elämä taiteilijaperheessä. Kuhan perheessä äiti marisee ettei saa nukkua aamulla pitkään. Kuhan perheessä tyttäret huolehtivat äitinsä hyvinvoinnista ja tekevät kaikkensa pitääkseen hänet hyvällä tuulella. Kuhan perheessä tyttäret menevät töihin ansaitakseen rahaa ja äitiä auttaakseen. Ja sitä rataa. Äiti on perheen hemmoteltu kakara ja keskenkasvuiset tyttäret sen vastuunkantajia. Niinpä sitten kun äiti saa sukulaismieheltä ison tukun rahaa, mamma lähetetään Italiaan. Ja kuinka ollakaan, tyttäriltään kysymättä rouva pidentää muutaman viikon lomamatkansa yli puolen vuoden oleskeluksi Italiassa, Ranskassa ja ties missä. Kun on niin kivaa! Ja tuohan jouluksi kotiutuva äiti sitten italialaiset olkihatut tuliaisiksi. — Lapsethan ovat erittäin solidaarisia vanhemmillaan, se on totta. Mutten minä silti oikein tajua, miten Kuhan perheen esiteini- ja teini-ikäiset tyttäret voivat yli kaiken rakastaa pitkin poikin Eurooppaa hummailevaa ja vastuuntunnottamalta vaikuttavaa äitiään. Onneksi tytöillä on Maija. Maijahan on aivan ihana. Maija on Ihme isolla i:llä. Maija on vähintään yhtä suloinen kuin kirja kansikuva. Ja se on todella söpö. Kaiken kaikkiaan kirjaa koskevat mietteeni ovat jakautuneet kaahtaalle. Periaatteessa todella pidin tarinasta, mutta se Kuhien perhe-elämä... Kirjan tulevaisuuttakin vähän mietiskelen. Varma en ole, mutta luulen kuitenkin etten raaski vapauttaa sitä ainaakn tarjoamatta sitä ensin vaikka HEP-ketjussa. Oli miten oli, kirjan selkämys repsottaa sen verran pahasti, että sille pitänee joka tapauksessa tehdä jotain ennen minkäänlaista vapautusta. Ajatus kyllä on, mutta se tarkoitta samalla kansien laputtamista ja muovittamista. Sääli, mutta kai se on tehtävä. ISOSTI KIITOKSIA TÄSTÄ(KIN) LUKUKOKEMUKSESTA, ARJAMAARIA! |
|
|
|
|
Journal Entry 6 by
No juu, pikkuisen ikään kuin tunasin. Selkämys on nyt enimmäkseen reikänauhan (hih! ai joo, suurin osa bookcrossaajistahan on sen verran nuoria, etteivät he taida edes tietää sanan atk-merkitystä) peitossa. Se oli sopivan leveää ja sopii minusta kirjan ajan henkeen ja Maijan essuun vallan mainiosti. Edellisessä entryssä on kuva etukannesta sellaisena kuin se on käsittelyn jäljiltä. Sen yläpuolella taas on kuva käsitellystä takakannesta. Tässä ne ovat yhdessä (kannet, eivät kuvat).Ei siitä nyt niin kovin pahan näköinen tullutkaan. Seuraavaksi taidan tarjota kirjaa HEP-ketjussa. |
|
|
|
|
Journal Entry 7 by
Released 11 mos ago (6/13/2012 UTC) at Tampere, Pirkanmaa Finland CONTROLLED RELEASE NOTES:
|
|
|
|
|
Journal Entry 8 by
|
|
|
|
|
Journal Entry 9 by
|
|
|
|
|
Journal Entry 10 by
Released 9 mos ago (8/14/2012 UTC) at Helsinki, Uusimaa Finland CONTROLLED RELEASE NOTES:
|
|
|
|
|
|
|
|
|
