Komisario Heittolalla on valtakunnan tason sensaatio tutkittavanaan: kaupungin vierasmajalla on ammuttu Järvenpään kaupunginjohtaja Risto Törmänen ja tämän rakastajatar, pastori Hertta Rämö. Epäiltyjen listalle nousevat kaupunginvaltuuston istunnoissa riehunut, Törmäselle uhkauskirjeitä lähetellyt häirikkö, joukko paikkakunnalla pyöriviä venäläisiä – ja Hertta Rämön aviomies, jolla tuntuu itselläänkin olevan jotakin salattavaa. Kyseisen salaisuuden paljastuminen onkin Heittolalle varsinainen henkilökohtainen uutispommi! Samaan aikaan Heittolan omassakin rakkauselämässä on entistä enemmän säpinää, mutta aivan ongelmitta ei silläkään rintamalla edetä. Ja työpaikkaromanssi tarjoaa luonnollisesti herkullisia naljailunaiheita kollegoille…

Timo Sandberg tökkii kolmannessa Komisario Heittola -romaanissaan Järvenpään kaupungin kipupisteitä, jollaisia on jokaisessa suomalaisessa pikkukaupungissa. Huonosti voivan yhteiskunnan mannekiineiksi nousevat huumeidenkäyttäjät ja muut elämän kolhimat. Sandbergin uuden romaanin roolivalikoima on jälleen kerran värikäs ja herkullinen, koskettavakin.

-----

pokkari, 296 s.

Nyt kolmannessa kirjassa oon jo päässyt mukavasti tämän poliisiporukan "joukkoon" ja viihtyminen on taattua. :) Rivien välistä saattoi vähän lukea myös kritiikkiä yhteiskunnan tavasta hoitaa asioita tai jättää hoitamatta... Ja kuinka paljon vanhustenhoidossa onkaan sanomista! Ei liene ennenkuulumatonta sekään mitä tässä kirjassa tapahtuu...

Lisää Sandbergia em64:lle. :)

Kiitos, BD, nyt mulla onkin Heittola-sarjan 4 ensimmäistä kirjaa hyllyssä. Ekan olen vasta ehtinyt lukea, mutta siitä on hyvä alkaa :-)

Tämä Heittola-sarjan kolmas osa oli mielestäni sarjan toistaiseksi paras. Poliisiporukka on tullut tutuksi ja tämän kirjan aihekin oli kiinnostavampi kuin edellisen osan. Sujuvaa tekstiä Sandberg kirjoittaa ja yhteiskuntakritiikkikin on saatu luontevaksi osaksi tarinaa. Neljäs osa odottaa hyllyssä...

Kirja tipahti tänä aamuna postilaatikkoon - suuntana etelä :-)

Kiitokset Sanasta miestä -kirjasta. Arvelinkin, että jonkinlainen dekkari saattaisi olla tulossa. Sandberg on ihan uusi tuttavuus minulle. :)

Melko leppoisa dekkari, vaikka alussa tapahtumat menivät hieman sekaisin Kolibrin kanssa, jota luin samaan aikaan. Molemmissa murha-aseena oli ampuma-ase. Heittola vaikuttaa sympaattiselta hahmolta, joten Sandbergia voisi lukea enemmänkin. Lyhyet luvut olivat plussaa.

Kohti Poria... Hyviä lukuhetkiä! :)

Kiitos tästä todella mieluisasta kirjasta. Säästän lomalukemiseksi jos vaan maltan.

Lomalla luin, mutta en kesälomalla. Pidin tästä porukasta. Ihan niin mainio rikoksenratkojaryhmä tämä Heittolan porukka ei ole kuin Sipilän luoma Takamäki, mutta aika lähelle päästään. Lisää näitä, kiitos!

Sain Alelta viikonloppuna Porissa, kiitos! Sivulla 34 mennään.

Ihan kiva uusi tuttavuus. Ei niin vetävä juoni , näkyy edellisestä journalista että luin tätä peräti viikon. Tosin, joka ilta en jaksanut uupumukselta kaivaa kirjaa esiin. Ehdottomasti haluan lukea muitakin sarjan kirjoja.

Annelis vie miittiin, kiitos!

Enpäs vienytkään. Nappasin, kun luulin että en ole lukenut. Kaksi Sandbergin kirjaa olen lukenut ja tämä on just toinen niistä. Pah!
Oli kiva tavata taas ja kiitos kirjasta!

Dixin miittiin Tikkurilaan lähti kirja kerallani tänään.
Lukuiloa!

Kirja jäi Naivistit Iittalassa -näyttelyn sisäänkäynnin viereen.
Lukuiloa löytäjälle!

PS. Kuulin toista kautta että kirja on napattu. Facebookin Kirjallisuusryhmässä joku kertoi löytäneensä tämän.

Museohaaste

Lukemista pojille -haaste

Ensimmäinen Sandbergiltä lukemani kirja. Oli ihan ok suomalaiseksi dekkariksi. Saatan siis lukea lisääkin Heittolaa. Löysin kirjan Iittalasta, joka ei ollut löytökaupunkilistalla.

Kirja löytyi tyhjennettävästä postilaatikosta :)