lukematon

MITEN ELIZABETH ROHKAISTUI UUTEEN SUHTEESEEN REPIVÄN AVIOERON JÄLKEEN?MAAILMAN VALLOITTANUT TARINA JATKUU.

Edellisessä kirjassaan Omaa tietä etsimässä Elizabeth Gilbert matkusti Italiaan, Intiaan ja Indonesinaan löytääkseen elämälleen uuden suunnan. Matkaltaan hän löysi myös miehen ja syvän rakkauden. Elizabeth ja brasialainen Felipe rakastuivat toisiinsa kiihkeästi, mutta miten kaksi hankalan avioeron kokenutta uskaltaa enää avioitua - varsinkin jos sitä vaativat Yhdysvaltain maahanmuuttoviranomaiset?

Ostin tän kovakantisen opuksen tän vuoden alussa Keskiseltä, 22,50e,
Otava, Keuruu, 2011, 334 sivua, suomentanut Eija Tervonen.

Omasta mielestäni tässä meni kyllä rahaa hukkaan, luin vain kirjan puoleen väliin ja siihen mennessä ei ollut kyllä yhtään romantiikkaa, ainakaan mun mielestä, sellaista,mitä oisin toivonut. Tietokirja, niinkuin kirjailija loppukiitoksissaan sanoi. Ilomielin laitan maailmalle.

Postittuu huomenna matkalle kohti uutta kotia. Kivoja lukuhetkiä opuksen parissa!

Hippakirja saapui tänään, kiitos Anuliini! Ensiksi katsoin kantta vähän kauhuissani että mitä olenkaan tilannut :D mutta rohkaistuin hieman tuosta kommentista, ettei siinä ollut romantiikkaa juuri lainkaan... Kirja kiinnostaa itseäni lähinnä siksi, koska Eat Pray Love oli positiivinen yllätys ja halusin tietää mitä muuta Gilbert on kirjoittanut, mutta romantiikasta sinänsä en ole niin innostunut. Enpä kyllä tiedä olenko avioliittoinstituution pohtimisestakaan sen enempää, mutta katsotaan nyt mitä tuleman pitää!

No niin, joudun myöntämään että tämä oli paljon kiinnostavampi kuin mitä olisin kuvitellut. Avioliittopohdinnat noin yleensä ovat mielestäni aika tylsiä, mutta toisaalta tähän oli mielenkiintoisesti ympätty mukaan sekä länsimaisten avioliittojen historiaa että näkemyksiä muiden kulttuurien nykyliitoista. Etenkin nyt, kun avioliittokeskustelu on meilläkin ollut paljon esillä ja tietyt tahot puolustaneet kynsin hampain oikeutta "pyhään" ja "muuttumattomaan" avioliittoinstituutioonsa, oli hauska lukea miten paljon avioliitto on lyhyen ajan sisällä muuttanut muotoaan jo tähän päivään mennessä. Itselleni uutta tietoa oli ainakin se, että varhaiset kristityt itse asiassa halveksivat ja vastustivat avioliiton solmimista, mikä on koomista nykymaailmassa, jossa nimenomaan kristityt välillä käyttäytyvät kuin olisivat keksineet ja omistaisivat koko käsitteen...

"Suurin piirtein ensimmäiset tuhat vuotta kristinuskon historiassa yksiaviollista suhdetta pidettiin kirkon piirissä vain lievästi pienempänä paheena kuin suoranaista huoraamista - mutta vain siis hyvin lievästi. Varhaiset kirkkoisät pitivät avioitumista jokseenkin vastenmielisenä, maallisena tapahtumana, jossa oli kyse lähinnä seksistä, naisista, veroista ja omaisuudesta eikä mistään sen ylevämmästä." Niinpä, pitkälti noista asioista taitaa olla kyse nykyisissäkin avioliitoissa kohtuullisen usein, tavalla tai toisella :D

Ns. yllätyskirjana matkaan...

Osallistun tällä 52 viikkoa -vapautushaasteeseen. Oma hääpäiväni on tällä viikolla, joten mikäpä olisi sopivampi hetki pohtia kuinka sitä onkaan naimisiin päätynyt ;)

Kiitos, yllätys oli mieluinen! Eat pray love on vielä lukematta joten luen tämän sitten joskus kun saan ensin sen pois alta.

Hmm - mitähän sanoisin? Kirja oli ihan ok - romantiikanpoikasta mukana kirjailijan oman tarinan muodossa, ja lisäksi paljon tietoa ja historiaa avioliitosta. Aika sopivassa suhteessa molempia, mutta silti en tästä ihan hirveästi välittänyt.

Löydettäväksi ja luettavaksi!