Kesällä löysin kirjan kirpputorilta, oliko se nyt Forssasta. Olin lukenut kesällä kirjailijan teoksen Lumen aarteet. Kirjailijan tuotannosta löytyy monta nuorten kirjaa, jotka on höystetty kristillisellä sanomalla. Tämä tarina sijoittuu Marokkoon.

"Kimzan, Hamidin ja Jennyn tie johtaa erääseen Marokon kaupunkiin. Kinza on sokea, ei-toivottu lapsi. Hamid hänen urhea veljensä ja Jenny hemmoteltu englantilainen ylhäisötyttö. Heidän kanssaan Patricia M. St John vie lukijansa tuntemattoman kaupungin kaduille erilaisten ihmisten pariin ja tapahtumiin, joissa käydään todellista taistelua olemassaolosta.

Jumalan rakkaus ja hellyys kukistavat itsekkyyden, köyhyyden, kurjuuden ja julmuuden."

Menköön nyt Casablancan ajassa... Tämä kirja odotti luetuksi tulemista kauan, mutta nyt nautin kovasti kirjan lukemisesta. Totesin, että ystävä, jonka luona yövyin, nauttisi myös tämän kirjan maailmankuvasta ja jätin kirjan hänelle luettavaksi. Tästä ei siis tulekaan viimeistä villiä vapautusta Erilaiset kulttuurit -haasteeseen. Kadulla myytiin munkkirinkilöitä, katupojat toimivat munkinpaistajien apulaisina. Munkit pujotettiin ketjuun, kun ne valmistuivat. Minttuteetä tietenkin siemailtiin ja rukouskutsut kaikuivat. Miehen kuoleman jälkeen nainen päätyi toiseksi vaimoksi uudelle miehelle elättääkseen lapsensa, mutta häntä ja hänen lapsiaan kohdeltiin työvoimana. Isäpuoli tahtoi myydä sokean lapsen kerjäläiselle, joka lapsen avulla sai ihmisiltä enemmän rahaa.