Yhteiskoululaisia
5 journalers for this copy...
Journal Entry 1 by Jaatiina from Kotka, Kymenlaakso / Kymmenedalen Finland on Tuesday, December 20, 2011
Kirjaston poistokirja, jonka olen muistaakseni vuosia sitten luvannut eräälle bookcrossaajalle. Hyvää Joulua!
Kiitos yllärikirjasta Jaatiina!
Minulla onkin näitä Mary Marckin tyttökirjoja hyllyssäni, mutta ei taida olla juuri tätä. Hyvää Joulua!
Minulla onkin näitä Mary Marckin tyttökirjoja hyllyssäni, mutta ei taida olla juuri tätä. Hyvää Joulua!
Kyllä tämäkin jonkinlaisesta ajankuvauksesta käy. Näiden yhteiskoululaisten elämä ja kokemukset ovat niin kovin erilaisia kuin vastaavan ikäluokan tänään ja jopa silloin, kun itse olen ollut nuori. Paljon selittää se, että kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo vuonna 1921.
Luokan oppilaat pohtivat "filosofisessa" kerhossaan mm. naisten ja miesten eroja. Naisilla on heidän mielestään heikommat aivot kuin miehillä. :O Olen jossakin muussakin vanhassa tyttökirjassa törmännyt samanlaiseen "filosofiseen" kerhoon ja lisäksi haaveiluun matkustamisesta joihinkin ihan oudoilta kuulostaviin maailman kolkkiin kuten Guayaquiliin, en vaan muista missä kirjassa.
On ihan hauska lukea välillä näitä vanhoja tyttökirjoja. Aivan kuin katsoisi vanhoja suomalaisia elokuvia. Minulla on kirjahyllyssäni muitakin Mary Marckin kirjoja. Pitääpä nostaa lukupinoon.
Luokan oppilaat pohtivat "filosofisessa" kerhossaan mm. naisten ja miesten eroja. Naisilla on heidän mielestään heikommat aivot kuin miehillä. :O Olen jossakin muussakin vanhassa tyttökirjassa törmännyt samanlaiseen "filosofiseen" kerhoon ja lisäksi haaveiluun matkustamisesta joihinkin ihan oudoilta kuulostaviin maailman kolkkiin kuten Guayaquiliin, en vaan muista missä kirjassa.
On ihan hauska lukea välillä näitä vanhoja tyttökirjoja. Aivan kuin katsoisi vanhoja suomalaisia elokuvia. Minulla on kirjahyllyssäni muitakin Mary Marckin kirjoja. Pitääpä nostaa lukupinoon.
Posti kuljettaa Taryalle.
Juhannuksesta viime viikkoon saakka meille jaettiin posti aamulla klo 8 ja 8.30 välillä, ja siihen ehti jo tottua, oli kiva saada postit jo ennen töihin lähtöä :) Sitten jakeluaikataulu muuttui (vai tuliko postia syksyn tultua enemmän jaettavaksi?), mutta ei se posti edelleenkään kamalan myöhään tule, kuten nyt vapaapäivänä saatoin huomata. Myrtilluksen kirjalähetys tipahti luukusta klo 9.15 nurkilla :D
Marckin kirjoista ainakin Luokan merkkihenkilöitä odottaa myös TBR-hyllyssä, kunhan näiden ihanuuksien kimppuun vain ehtisi.. Isot kiitokset Yhteiskoululaisista!
Marckin kirjoista ainakin Luokan merkkihenkilöitä odottaa myös TBR-hyllyssä, kunhan näiden ihanuuksien kimppuun vain ehtisi.. Isot kiitokset Yhteiskoululaisista!
Tämä tuli luetuksi jo ajat sitten, olisiko ollut kesällä. Nämä vanhat nuortenkirjat tarjoavat aina mielenkiintoisen matkan vuosikymmenten taa! Tätäkin kirjaa lukiessa kävi kyllä useampaan kertaan mielessä, että nuorten elämä, opiskelu ja käyttäytyminen olivat kovin erilaisia ja suorastaan erikoisiakin ennen vanhaan. Toki kirja on fiktiota, mutta epäilemättä sillä on aika vankka todellisuuspohja. Kielenkäyttö on kirjassa välillä aika huvittavaa, mutta onhan se ilmestynyt lähes sata vuotta sitten (vuonna 1921)! Nykymaailmanmeno (esimerkiksi islamistinen hallitus johtamassa aiemmin sekularisoitunutta Turkkia) ja tyttöjen asema monissa melko kehittyneissäkin maissa huomioon ottaen saamme olla ylpeitä, että Suomessa oli tasa-arvo tällä tasolla jo sata vuotta sitten!
Osallistun kirjalla Alejandan Suomalaiseen lukuhaasteeseen 2017.
Osallistun kirjalla Alejandan Suomalaiseen lukuhaasteeseen 2017.
Ehkä en kuitenkaan ole lukenut juuri tätä osaa sarjasta. Varmaan mielenkiintoinen ajankuvana. Muistin näet, että isän serkku Lempi aloitti oppikoulun kirjan ilmestymisaikaan. Hän ei ainakaan ollut sitä mieltä, että naisten aivot olivat heikommat. Hän komensi herrojakin myöhemmin valtionvarainministeriössä.
"Vain budjettipäällikkö sai merkintöjä tehdessään käyttää punaista värikynää, ”budjetin äiti” hallitusneuvos Lempi Karjalainen sinistä värikynää ja muut virkamiehet lyijykynää. Jos erehtyi käyttämään värikynää, sai kuulla kunniansa Lempiltä, millä nimellä me häntä pelkäsimme."
"Vain budjettipäällikkö sai merkintöjä tehdessään käyttää punaista värikynää, ”budjetin äiti” hallitusneuvos Lempi Karjalainen sinistä värikynää ja muut virkamiehet lyijykynää. Jos erehtyi käyttämään värikynää, sai kuulla kunniansa Lempiltä, millä nimellä me häntä pelkäsimme."
Aika lapsellisilta abit tuohon aikaan vaikuttivat. Se johtuu tietysti osaltaan siitä abit olivat järjestään hyvin toimeentulevista perheistä, mitä nyt Harrilla oli vaikeuksia uuden puvun hankinnassa ylioppilasjuhlia. Hänen täytyi myös jäädä kaupunkiin kesäksi töihin toisten lähtiessä kuka minnekin kesän viettoon.
Journal Entry 10 by Annelis at -- Jossain Porvoossa in Porvoo, Uusimaa / Nyland Finland on Wednesday, June 2, 2021
Täytyy lukea ensin