Ruotsalaisen toimittajan tietokirja siitä mitä elintarviketeollisuus tarjoaa meille syötäväksi ja mitä ostamme ruokana koska sitä myydään ruokakaupassa ja mainostetaan mielikuvilla. Erityisesti kuvaus teollisen leivän tuotantoprosesseista teki minuun vaikutuksen. Olinkin miettinyt miksi tavallinen kaupan leipä on niin pehmeää ja ilmavaa. Oma lukunsa ovat tietysti loputtomiin säilyvät elintarvikkeet. Aina kannattaa kysyä kuka hyötyy.

Lopussa katsaus elintarvikelisäaineisiin. Julkaistu 2007.

Lähetin tämän miumaumoulle OBCZ Pilkun kaksivuotispalkintona, mutta en näköjään ollutkaan rekisteröinyt sitä vielä.

lähti eilen postissa miumaumoulle

Suurkiitokset, oofiri! Kirja on jo hetken ollut toivelistallani, joten on aina erittäin ihanaa saada toivekirja. Varsinkin, kun en tietänyt tällaisen olevan tulossakaan. En tiedä, mikä puusilmä olen ollut, mutta Pilkku-arvonnan tulos on jäänyt minulta kokonaan huomaamatta. Käsittämätöntä! Kiitos siis hirmu paljon tästä kirjasta! Näyttää todella mielenkiintoiselta ja uskon viihtyväni (olikohan ihan oikea sanavalinta..?) sen parissa tovin jos toisenkin!

Kerrankin kirja, josta tietää, mitä saa. Tämä on ehdottomasti kirja, jonka aion hankkia myös ikuisuushyllyyni. Siis ei kai kukaan voi väittää, ettei ole koskaan miettinyt, onko kaikki lisäaineet varmasti tarpeellisia tai ihmetellyt ikuisesti kestäviä hedelmiä tai sitä, miksei ikinä itse saa tehtyä yhtä kuohkeaa pullaa tai leipää kuin kaupassa myytävät. Kotonahan täytyisi olla melkoinen laboratorio, että tuollaisiin suorituksiin taipuisi,

Kyllä kirja jälleen kerran herätteli tutkimaan ostotottumuksiaan ja koko ajan päätökseni luomuruuan suhteen tuntuu paremmalta ja paremmalta. Nyt varsinkin, kun luomuvalikoima alkaa olla hieman parempi. Toista oli 2000-luvun alkupuolella, kun sain tyttäreni ja halusin antaa hänelle vain ja ainoastaan oikeaa ruokaa, puhdasta ravintoa. Luojan lykky, että Mr M metsästi silloin, niin sai tytölle tarjota taatusti puhdasta pyytä ja teertä. Ja onneksi metsät ovat täynnä vapaasti poimittavia marjoja ja sieniä. Vielä kun saisin tyttöni syömään oikeita karjalanpiirakoita teollisten sijaan. Nuo "äitien tekemät" piirakat kun tarvitsevat näköjään 20 eri ainetta... Ei hitsi!

Minun täytyy oikein kopioida itselleni muutama sivu kirjasta ja sitten laitan tämän loistavan teoksen eteen päin. Kiitos tuhannesti, oofiri! Tämä varmasti pysyy parhaimpien kirjojen top kympissä tänä vuonna.

Takaisin luontoon! Kootut selitykset kortissa. :)
Lukuiloa(?) ja näpsäkkää alkanutta vuotta!

Kiitos kirjasta. Tämä pääsee tutkittavaksi nyt heti. Ja kiitos hauskoista kirjanmerkeistä.

Luen tämän kirjan vielä tarkkaan ja lähetän sen sitten MiuM:lle, jolla toivelistahippasin hänet.

Kirja jatkoi matkaansa MiuM:lle, jolla hippasin hänet. Kiinnostavia lukuhetkiä sinulle ja hyvää kesän alkua!

Kiitos kirjasta! :)
---
27.6.2012
Olen vasta kirjan ulkopuolella, mutta todella herättelevää tekstiä.
Kiinnostavaa, että sama huomattiin jo 1903 (s. 42): " He puhuvat monilla suilla ja taitavilla suilla, ja niin meitä petetään, kunnes syömme ja juomme päivittäin myrkyllisiä ja vahingollisia aineita siinä uskossa, että saamme niillä 'puhdistetuksi veren', 'vahvistetuksi vatsaa' ja 'pidennetyksi elämää'." Tämä viime vuosisadan alun lainaus kuulostaa lähes profetialta, joka taitaa alkaa olla jossain määrin toteutunut.

Erittän tärkeää, että tällaisia kirjoja on. Tämä saa itsenikin katsomaan vielä entistä tarkemmin tuoteselosteita. On uskomatonta, miten teollisuudessa huononnetaan ruoka-aineita ja korvataan parempia halvemmilla vain, jotta omaan pussiin saataisiin enemmän rahaa. Kyllä ahneus on suuri.