Nappasin mukaani vapauttelukierroksellani Sirkkalan kasarmin toisesta kerroksesta, yleisen kirjallisuustieteen vapautuspisteestä, missä oli pitkä rivi lukijoita etsiviä kirjoja.

En voinut olla ottamatta syystä, että kirjailija on brasilialainen - hyvä kandidaatti maahaasteeseen siis.

Eipä ole tullut vastaan toista tällaista kirjaa. Hyvin erikoinen ns. "uusi romaani"; koko kirja tajunnan virtaa, monologia, vuoropuhelua... kertojan eli kersantti Getúlion ajatus rönsyili ajassa edestakaisin ja vaihtui lennossa yksinpuhelun ja vuoropuhelun välillä - vuoropuhelussakaan tosin kersantti ei odottanut keneltäkään vastauksia. Lisäksi kieli oli roisia ja kuvailevaa, tunteita ja mielikuvia herättelevää, sekä mukavia että vastenmielisiä mielikuvia. Vaikutus oli paikoin jopa etova ja ravisteleva. Lukeminen ruokapöydässä on hyono tapa, mutta tämän kirjan seurassa ei pystynyt syömään, joten tuli tuosta huonosta tavastakin vieroitusta. Ylipäänsä tarinan kulku vaati keskittymistä, eikä bussissakaan oikein pystynyt pysymään kärryillä kersantin vilkkaassa ajatuksenjuoksussa. On siis kestänyt jonkin aikaa saada kirja luettua loppuun, mutta olen tyytyväinen kun sain tällaisen lukukokemuksen. Ja sainpa maahaasteeseeni Brasilian! Kirja löytää toivottavasti ennakkoluulottomia lukijoita!

Lukuiloa!

Kirja saapui tänään ja ilostutti minun ikävän tiistain.